Suomen ympäristön tila parantunut, mutta ilmastonmuutos uhkaa
Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö
Suomen ympäristön tila on monin tavoin parempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta etenkin ilmastonmuutos ja luonnonvarojen lisääntynyt käyttö luovat uusia uhkakuvia. EU:n ympäristötietodirektiivi velvoittaa tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa yleistajuinen ja tiivis katsaus Suomen ympäristön tilaan osoitteessa www.ymparisto.fi/ymparistontila2008
Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi julkaistaan 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Suomi käyttää runsaasti luonnonvaroja
Suomen luonnonvarojen käyttö on kasvanut vuodesta 1970 noin puolitoistakertaiseksi. Energian kokonaiskulutus on yli viisinkertaistunut vuodesta 1950. Noin neljännes Suomessa käytetystä energiasta tulee uusiutuvista lähteistä ja Suomi onkin maailman johtavia maita bioenergian käytössä. Sitä saadaan erityisesti metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvistä puupohjaisista polttoaineista.
Kodeissa tietokoneet ja muu kodin elektroniikka ovat nousseet sähkösaunojen veroisiksi sähköenergian kuluttajaksi. Autojen määrä on kasvanut voimakkaasti 1940-luvun lopulta lähtien. Jokainen suomalainen ajaa tai kulkee henkilöauton kyydissä vuodessa noin 12 000 kilometriä ja henkilöautoja on 2,6 miljoonaa. Monet liikenteen päästöistä ovat vähentyneet, mutta hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 16 prosenttia vuodesta 1990.
Kasvihuonekaasupäästöjen takia Suomen ilmasto lämpenee vauhdilla, ja Etelä-Suomen pakkastalvet ovat jäämässä historiaan. Ennusteet osoittavat 3–7 asteen lämpötilan nousua Suomessa vuoteen 2100 mennessä. Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät ja myös sateet lisääntyvät eniten talvikuukausina. Talvista onkin Etelä-Suomessa tulossa suurelta osin lumettomia ja nykyistä sateisempia.
Suomalaisten arjen ympäristö muuttunut
Suurimmassa osassa Suomen kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenne hajautuu: kaupunkiseutujen reuna-alueille muodostuu uusia taajama-alueita ja koti, työpaikka ja palvelut ovat usein etäällä toisistaan. Samaan aikaan joukkoliikenteen palvelut suurimmissa kaupungeissa ovat koko ajan heikentyneet pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Autoriippuvaisuutta on tästä syystä vaikea vähentää.
Toimivan joukkoliikenteen alueella (> 20 as/ha) asuvan väestön osuus eri kaupunkiseutujen väestöstä 1980-2005
Lähde: YKR/SYKE ja Tilastokeskus. 2008
Suomalaisen työmatka on nyt lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin parikymmentä vuotta sitten, jo noin 13 kilometriä suuntaansa. Kahdella kolmasosalla suomalaisista lähin ruokakauppa on linnuntietä enintään kilometrin päässä, eikä tilanne ole 2000-luvulla juurikaan muuttunut. Silti ruokaostoksille mennään usein lähikauppaa kauemmas suuriin marketteihin. Ostos- ja asiointimatkoista peräti 86 prosenttia kuljetaan henkilöautolla. Tieliikenne on ylivoimaisesti suurin melun lähde. Yli 55 desibelin liikennemelulle altistuu noin 800 000 suomalaista.
Ilmanlaatu on nykyisin parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Suurin parannus on tapahtunut teollisuuslaitosten ja voimaloiden liepeillä. Voimakkaasti kasvanut autoliikenne on kuitenkin hidastanut ilman puhdistumista kaupungeissa ja pahimmaksi ilmanpilaajaksi ovat nousseet hengitysilman hiukkaset. Hiukkasia tulee hengitysilmaan ajoneuvojen pakokaasuista ja renkaiden aiheuttamasta tienpinnan kulumisesta.
Jätteiden määrä on edelleen kasvussa ja niiden synnyn ehkäisyä ja niiden hyötykäyttöä pitää tehostaa. Yhdyskuntajätettä on alle neljä prosenttia ja siitä noin kaksi kolmasosaa on kotitalouksien jätettä. Suurin osa jätteestä on teollisuuden mineraalijätteitä ja puujätteitä.
Vesistöt puhdistuneet
Teollisuuden fosforipäästöt ovat vain murto-osa 1980-luvun tasosta. Maatalous on nykyisin merkittävin vesistökuormittaja. Miljoona suomalaista asuu edelleen haja-asutusalueilla kiinteistöissä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Järvien ekologinen tila on pääosin hyvä, suurimmat ongelmat löytyvät joki- ja rannikkovesissä.
Luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat niityt, kedot ja hakamaat. Luontotyyppien uhanalaistumisen yleisin syy on metsätalous. Noin joka kymmenes eläin- ja kasvilaji Suomessa on uhanalainen.
Ilmastonmuutosta hillittävä
Suomen ympäristön tilaan vaikuttavat kansainväliset toimet erityisesti ilmasto- ja ilmansuojelupolitiikassa. Neuvottelut vuoden 2012 jälkeisistä kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä jatkuvat. EU:ssa on käsiteltävänä mm. asetus raskaiden ajoneuvojen pakokaasuvaatimuksista, suurten polttolaitosten päästöjä koskeva uudistus sekä ehdotus tiettyjen päästöjen kansallisiksi päästökatoiksi.
Valtioneuvosto päättää loppuvuodesta vesienhoitosuunnitelmista, joiden tavoitteena on sisä- ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi EU:n meristrategiadirektiivi velvoittaa, että talousvyöhykkeeseemme kuuluvien merialueiden tila on hyvä vuoteen 2021 mennessä.
Luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään mm. uusimalla jätealan lainsäädäntö. Myös biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto on valmisteilla.
Lisätietoja
Ympäristön tila Suomessa vuonna 2008
Tiedotustilaisuuden esitykset
- Jari Lyytimäki ja Kari Oinonen (pdf, 602 kt)
- Pekka Jalkanen (pdf, 70 kt)
Suomen ympäristö tila
- Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus
puh. 040 740 1668, [email protected] - Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 856 , [email protected]
Yhdyskuntarakenteen muutos
- Vanhempi tutkija Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 748, [email protected]
Ympäristön tilan parantaminen
- Ylijohtaja Pekka Jalkanen, ympäristöministeriö
puh. 050 338 4209, [email protected]
Tiedotus
- Tiedotuspäällikkö Sirpa Pellinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 740 2754, [email protected]
