Suomen päiväperhoset ovat levittäytyneet lyhyessä ajassa ja maailmanlaajuisesti ennätyksellisen nopeasti kohti pohjoista. Perhosten levinneisyysalueen pohjoisreuna on keskimäärin siirtynyt noin vuosikymmenessä 60 kilometriä pohjoisemmaksi. Kolme lajia oli levittäytynyt jopa yli 300 km pohjoisemmaksi. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kansainvälisessä julkaisusarjassa juuri ilmestyneessä artikkelissa.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin kanssa hyödyntäen valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa kerättyjä havaintoja. Siinä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen perhoslajistoon ja se on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Global Change Biology –julkaisusarjassa. Suomen perhosten levinneisyyttä tutkittiin kahden tutkimusjakson, vuosien 1992-1996 ja vuosien 2000-2004 välillä. Samaan aikaan vuosittaiset lämpösumman kertymät ovat siirtyneet maassamme 200-300 kilometriä pohjoista kohti. Nopeimmin reagoivat perhoslajit ovat pysyneet muutoksessa mukana, mutta useimmat lajit eivät ole tähän pystyneet.
Perhosten lajiominaisuudet selittävät hyvin tutkimuksissa havaitut levinneisyysalueiden muutokset: voimakkaasti liikkuvat perhoslajit, jotka elävät metsänreunoissa ja käyttävät puuvartisia kasveja ravintonaan toukkavaiheessa, ovat levinneet voimakkaimmin. Niityillä elävät perhoset ovat siirtyneet pohjoista kohti selvästi metsänreunalajeja vähemmän. Lajien suojelun kannalta huolestuttavaa on, että uhanalaisiksi luokitellut perhoset eivät ole siirtyneet lainkaan.
Tulosten pohjalta voidaankin ennustaa, mitkä lajit ovat enemmän turvassa ilmastonmuutokselta ja mitkä lajit ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen jatkuessa. Esimerkiksi toukkavaiheessa yleisiä ja laajalle levinneitä pensaita ja puita ravintonaan käyttävät haapaperhonen, paatsamasinisiipi ja pihlajaperhonen jatkanevat ilmaston lämmetessä levittäytymistään kohti pohjoista. Toisaalta monet elinympäristöjen vähenemisen vuoksi harvinaistuneet perhoslajit kuten pikkuapollo, tummakirjosiipi ja virnasinisiipi, kohtaavat jatkossa entistä suurempia ongelmia, koska ne eivät pysty seuraamaan niille suotuisan ilmastoalueen siirtymistä pohjoiseen.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 665, [email protected]
Tiedottaja Sirpa Pellinen, puh. 040 7402 754,
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1