Suomalaiset äänestivät Suomen kansallisperhoseksi paatsamasinisiiven. Satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty äänestys kansallisperhosesta sai suuren suosion. Suosikkiaan äänesti 36 500 suomalaista.
Suomen kansallisperhoseksi avoimessa yleisöäänestyksessä valittu paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) sai 6300 ääntä eli 17,3 prosentin äänisaaliin. Heleänsininen ja keväinen perhonen liittyy Suomen kansallistunnusten joukkoon kansalliseläimemme karhun ja kansallislintumme laulujoutsenen seuraksi. Paatsamasinisiiven vaaleansinisiä siipiä koristaa valkoinen reunus. Äänestäjät kuvailivatkin uutta kansallisperhostamme siniseksi kuin Suomen lippu, kesäinen taivas, tuhannet järvet ja talven siniset hetket. Voittajaa kuvattiin myös perhosmaailman Suomi-neidoksi.
Äänestäjät luonnehtivat paatsamasiisiipeä muun muassa näin: ”Pieni mutta sisukas”, ”Pröystäilemätön, vaatimattomuudessaan upea ilmestys”, ”Herkkä ja kaunis, ei pidä itsestään meteliä”, ”Yksinkertaisen linjakas, suomalaisen näköinen perhonen”, ”Kuin pieni koru Pohjolan luonnon keskellä”, ”Pieni mutta kaunis perhonen, kuin Suomi maailman mittakaavassa. Lähempää katsottuna upea ja täynnä lumoavia yksityiskohtia.”
Paatsamasinisiipi esiintyy yleisenä lähes koko maassa, sen voi tavata Lapissakin. Keväisen perhosen voi nähdä lennossa jo vappuna. Se on aikaisen lentoaikansa perusteella helposti tunnistettavissa Suomen muista kahdeksasta yleisestä sinisiipilajista, jotka esiintyvät myöhemmin kesällä. Pihapiireissä, metsänaukeamilla, niittyjen laidoilla ja tienpientareilla lentävä paatsamasinisiipi on yleisimmillään keväästä alkukesään. Joskus sillä on myös toinen sukupolvi loppukesästä.
Kansallisperhosesta äänestettiin 15.3.-4.6. Äänestys oli alusta loppuun erittäin tiukka, mutta paatsamasinisiipi piti 20 äänestyslajin joukossa itseään kookkaammat haastajansa siivenmitan päässä. Toiseksi tullut neitoperhonen (17,0 % äänistä) jäi paatsamasinisiivestä sadan äänen päähän. Kolmanneksi tullut suruvaippa keräsi sekin yli 6000 ääntä (16,5 % äänistä). Kuuden äänestetyimmän perhosen joukkoon mahtuivat myös järjestyksessä sitruunaperhonen (4.), nokkosperhonen (5.) ja ritariperhonen (6.).
Muita vuosien aikana Suomen luonnon kansallistunnuksiksi nimettyjä:
1967 kansalliskukka kielo
1982 kansallislintu laulujoutsen
1985 kansalliseläin karhu
1988 kansallispuu rauduskoivu
1989 kansalliskivi graniitti
1994 kansalliskala ahven
1996 kansallishyönteinen seitsenpistepirkko
Liitteet
- Kuvia paatsamasinisiivestä. Huom. kuvia saa käyttää vain kansallisperhoseen liittyvissä yhteyksissä. Kuvaajan nimi on mainittava kuvien yhteydessä. Kuvaajien nimet löytyvät kuvatiedostojen nimistä sekä kuvien metatiedoista.
- Video voittajasta. Videota saa käyttää vain tämän uutisen yhteydessä. Video on ladattavissa liitteissä tai nähtävissä ja upotettavissa YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=qQ662mLTqqs&feature=youtu.be
- Taulukko, jossa kymmenen kärki ja kuvaajia äänijakaumasta (kolmen kärki, kymmenen kärki)
- Hankkeen suojelijan, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukion, tervehdyskirje (PDF)
- Lisäkuvia voittajasta (mm. levinneisyyskartta): http://kansallisperhonen.fi/media/
Lisätiedot
Antti Miettinen, kansallisperhoskoordinaattori, Vuokon Luonnonsuojelusäätiö, p. 044 999 4299, antti.miettinen(a)student.oulu.fi (ei tavoitettavissa 21.–27.6.)
Matti Nieminen, viestintäpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 564 2283, matti.nieminen(a)sll.fi
----
Tosteblåvingen valdes till nationalfjäril för Finland
Finländarna röstade fram tosteblåvingen som nationalfjäril för Finland. Omröstningen som arrangerades till det hundraåriga Finlands ära blev mycket populär. Över 36 500 finländare deltog i omröstningen.
Tosteblåvingen (Celastrina argiolus) valdes vid en öppen publikomröstning och fick 6300 röster, vilket är 17,3 procent av alla avgivna röster. Den klarblå fjärilen som flyger om våren blev nu en ny nationalsymbol på samma sätt som vårt nationaldjur björnen och nationalfågeln sångsvanen.
Tosteblåvingens ljusblå vingar pryds av en vit vingkant. Valdeltagarna beskrev den nya nationalfjärilen som blå liksom Finlands flagga, som sommarhimlen, som tusen sjöar och som vinterns blå stunder. Segraren beskrevs även som jungfrun Finland i fjärilsvärlden.
Valdeltagarna karaktäriserade tosteblåvingen bland annat så här: ”Den är blå och symboliserar både vår skärgård och också korset på vår flagga”, ”Dess blå vingar påminner om våra tusen sjöar”, ”Efter att ha bott mycket utomlands känner jag mig hemma när jag ser en blåvinge”, ”Den vackra blåa färgen passar Finland perfekt. Fjärilen är vacker och sirlig och gör mig glad när jag ser den. Den är tillräckligt vanlig för att passa som nationalfjäril.”
Tosteblåvingen förekommer allmänt i nästan hela landet. Den påträffas även i Lappland. Fjärilen flyger om våren och kan ses redan kring första maj. På grund av sin tidiga flygtid kan den lätt särskiljas från de övriga åtta vanliga arterna av blåvingar som förekommer i Finland och som flyger senare på sommaren. Tosteblåvingen förekommer kring gårdsplaner, i skogsgläntor och ängskanter och på vägrenar. Den är som mest talrik under våren och försommaren. Ibland har den också en andra generation under sensommaren.
Omröstningen av nationalfjärilen pågick 15.3-4.6. Omröstningen var från början mycket jämn, men tosteblåvingen höll de övriga större utmanarna bland de 20 omröstningsarterna på en vingbredds avstånd. På andra plats placerade sig påfågelögat (17,0 procent av rösterna), med endast 100 röster färre än tosteblåvingen. Tredje blev sorgmanteln, som även den samlade över 6 000 röster (16,5 procent). Bland de sex arterna i topp fanns också citronfjärilen (fjärde), nässelfjärilen (femte) och makaonfjärilen (sjätte).
Bilagor
– video och bilder av segraren
– diagram över röstfördelningen (tre i topp, tio i topp)
- mera bilder: http://kansallisperhonen.fi/media/
Mer information
Antti Miettinen, nationalfjärilskoordinator, Vuokon luonnonsuojeluyhdistys, tfn 044 999 4299, antti.miettinen(a)student.oulu.fi (ej anträffbar 21-27.6)
Matti Nieminen, kommunikationschef, Finlands naturskyddsförbund, tfn 050 564 2283, matti.nieminen(a)sll.fi
paatsamasinisiipi_JussiMurtosaari.jpg
Koko: 4,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2780x3130paatsamasinisiipi_JussiMurtosaari.jpg
Koko: 4,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2780x3130paatsamasinisiipi_MarianneNiemela.jpg
Koko: 2,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1968x1960paatsamasinisiipi_MarianneNiemela.jpg
Koko: 2,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1968x1960Tervehdys Suomen Kansallisperhosen julkistamistilaisuuteen 140617.pdf
Koko: 0,29 MB Tyyppi: pdfTervehdys Suomen Kansallisperhosen julkistamistilaisuuteen 140617.pdf
Koko: 0,29 MB Tyyppi: pdf
---
Felix Siivonen
Tiedottaja
p. 040 6327004, felix.siivonen(a)sll.fi
----
Satavuotiaan Suomen luonnon kunniaksi – www.100luontohelmea.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1