Vuonna 1986 tapahtunut Chernobylin ydinonnettomuus vaikuttaa edelleen luonnossa. Onnettomuuden seurauksena levisi ympäristöön suuria määriä radioaktiivista ainetta, jonka aikaansaama alhainen, mutta hyvin pitkäaikainen krooninen säteily, vaikuttaa moniin eri eliöryhmiin. Selkeimmät vaikutukset on osoitettu kasveilla ja eläimillä, joiden kasvu, lisääntyminen ja hengissäsäilyvyys ovat heikompia.
Jyväskylän ja Oulun yliopiston tutkijat yhdessä ranskalaisten ja amerikkalaisten kollegojen kanssa osoittavat uusimmassa tutkimuksessaan, että luonnossa elävien metsämyyrien suolistobakteeriyhteisökin voi muuttua, kun ne joutuvat elämään säteilyalueilla. Nyt julkaistut tulokset viittaavat siihen, että säteily voi vaikuttaa vieläkin arvaamattomasti eläinten elämään.
Tutkijoiden tekemät DNA-analyysit myyrien ulosteista osoittavat, että keskeisten bakteeriryhmien (Firmicutes ja Bacteroides) keskinäiset suhteet muuttuvat myyrien ruuansulatuskanavissa. Ero oli niin merkittävä, että pelkästään suolistobakteerien perusteella myyrät pystytään jakamaan 90% luotettavuudella korkean ja alhaisen säteilytason ympäristöstä peräisin oleviksi.
Vielä ei tiedetä, ovatko nämä muutokset haitallisia myyrille, vai onko muuttunut bakteeriyhteisö sopeutumista säteilyn aiheuttamiin ympäristömuutoksiin. Tämä on mahdollista, sillä koko eliöyhteisö ja myös myyrien ravintokasvien ja eläinten määrät muuttuvat säteilyn seurauksena.
Yleisesti suolistobakteeriyhteisön on osoitettu vaikuttavan eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Bakteeriyhteisö säätelee isännän elämää monin tavoin ja voi vaikuttaa tautienkin puhkeamiseen. Säteilyn vaikutus suolistomikrobeihin avaa aivan uuden tutkimusalueen ydinonnettomuuksien vaikutusten tutkimuksessa.
Kansainvälistä tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja tutkimus on julkaistu erittäin arvostetussa ISME Journal lehdessä.
Julkaisu:
Lavrinienko A, Mappes T, Tukalenko E, Mousseau TA, Møller AP, Knight R, Morton J, Thompson L, Watts PC (2018) Environmental radiation alters the gut microbiome of the bank vole Myodes glarelous, ISME J, https://doi.org/10.1038/s41396-018-0214-x
Kuvat: Anton Lavrinienko
Lisätietoja:
Tapio Mappes, +358405860978, [email protected]
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1