Ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisävesien luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu tähän mennessä vain vähän, lähinnä vain kalojen osalta. Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden artikkelista, joka on juuri julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Biological Reviews –sarjassa, kerrotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sisävesilajeihin. Ilmaston muuttuessa lämpimän veden lajit näyttävät runsastuvan, kylmän veden lajit taantuvan.

Kuva: Pirjo Ferin-Westerholm

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisävesien luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu tähän mennessä vain vähän, lähinnä vain kalojen osalta. Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden artikkelista, joka on juuri julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Biological Reviews –sarjassa, kerrotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sisävesilajeihin. Ilmaston muuttuessa lämpimän veden lajit näyttävät runsastuvan, kylmän veden lajit taantuvan.

Maakasvien, perhosten ja lintujen lajimuutoksia on mallinnettu menestyksekkäästi ilmasto-levinneisyys-skenaarioilla, mutta useimpien vesieliöryhmien osalta tällaista tarkastelua ei ole tehty. Valtaosa ilmastonmuutoksen tutkimuksesta vesiympäristöissä on tähän saakka käsitellyt ekosysteemitason ilmiöitä, ja vain harvoissa tutkimuksissa on tarkasteltu lajien levinneisyyksiä. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että ns. lämpimän veden lajit kuten särkikalat tulevat laajentamaan levinneisyyttään ja runsastumaan, kun taas viileän sekä kylmän veden lajien kuten lohikalojen levinneisyydet tulevat supistumaan.

Sudenkorennot matkalla pohjoiseen

Vastaavia muutoksia lajien levinneisyyksissä todennäköisesti esiintyy myös muissa vesieliöryhmissä. Brittein saarilla on havaittu monien sudenkorentolajien laajentaneen levinneisyyksiään viime vuosikymmeninä, ja nämä muutokset ovat olleet suuruusluokaltaan vastaavia kuin hyvin tutkituissa maalla elävissä eliöryhmissä. Myös sudenkorennoissa pohjoiset lajit ovat kokeneet levinneisyysalueiden supistumisia ja vetäytymistä yhä pohjoisemmaksi. Monien eri vesieliöryhmien voidaan siis olettaa reagoivan voimakkaasti ilmaston lämpenemiseen, joskin nämä muutokset riippuvat siitä, suosivatko lajit lämpimää vai kylmää vettä.

Ilmastonmuutos liittyy muihin muutoksiin

Ilmastonmuutos liittyy moniin muihin vesiympäristön tilan muutoksiin kuten vesistöjen hydrologisiin muutoksiin, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, maan peitteen muutoksiin sekä vieraslajien leviämiseen. Usein nämä tekijät ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa ilmaston lämpenemiseen ja siten on vaikeaa ennustaa yleisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajien levinneisyyksiin ja luonnon monimuotoisuuteen huomioimatta myös muita, lähinnä ihmisen aikaansaamia muutoksia vesiekosysteemin ominaisuuksissa.

Tietämyksen lisääminen ilmastonmuutoksen sekä muiden tekijöiden vaikutuksista sisävesien luonnon monimuotoisuuteen olisi tärkeää myös lajien suojelun kannalta. Mainittujen tekijöiden lisäksi kriittinen tekijä lajien säilymisessä ilmastonmuutoksen kourissa on lajien leviämismahdollisuuksien huomioiminen. Jos lajien leviämiskyky on heikko tai leviämisesteet rajoittavat lajien siirtymisen paikasta toiseen, voi olosuhteiden muutoksen seurauksena tapahtua lajien paikallisia sukupuuttoja ja levinneisyysalueiden supistumisia.

Vesireittien ylläpito tärkeää

Suojelualueiden suunnittelussa tulisikin huomioida, että lajien leviäminen eri alueiden välillä on mahdollista. Osalle sisävesien lajeja leviäminen alueiden välillä on vaikeaa, jos ne leviävät pääsääntöisesti aktiivisesti vesireittejä pitkin kuten esimerkiksi kalat,  kun taas toisille lajeille kuten esimerkiksi piileville leviäminen voi olla helpompaa passiivisen levittäytymisen kautta.

Jotta vesieliöryhmät voisivat siirtyä eliöille suotuisille vesistöalueille ilmaston lämmetessä, suojelualueiden välisten vesireittien kunnon ylläpito ja kunnostaminen voivat olla sisävesien luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta yhtä tärkeitä kuin eri ilmastovyöhykkeissä sijaitsevat suojelualueet sinänsä.

Lisätietoja

• Julkaisu: Heino, J., Virkkala, R. & Toivonen, H. 2009. Climate change and freshwater biodiversity: detected patterns, future trends and adaptations in northern regions. Biological Reviews 84, 39-54.

Tutkija Jani Heino, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 653
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi