Seuraa Valkovuokko-vasikan kesää merenrantaniityllä - kesän sometähti nauttii laajasta pitopöydästä sekä leikeistä Auringon ja Pulmun kanssa

Metsähallituksen ylläpitämillä suojelualueilla pääkaupunkiseudulla laiduntaa tänä kesänä noin 550 lehmää ja lammasta. Yksi heistä on Valkovuokko-niminen pieni kyyttövasikka, jonka elämää merenrantaniityllä voi seurata kesän ajan Suomen kansallispuistot -Facebook-sivulla.

Kirkkonummen Norra Fladetin niityllä kesää viettävän Valkovuokon ja hänen laumansa pienistä ja suurista tapahtumista kerrotaan noin parin viikon välein. Samalla esitellään kyyttöä karjarotuna sekä laidunnuksen merkitystä perinnemaisemien ja uhanalaisten lajien säilymiselle.  Syksyllä Valkovuokko palaa takaisin kotinavettaansa Lopelle.

Valkovuokon elämän ensimmäinen kesä

Huhtikuussa syntynyt Valkovuokko on päässyt toukokuun puolivälissä Narsissi-emonsa ja muun kyyttölauman kanssa kesälaitumelle nauttimaan tuoreesta ruohosta. Valkovuokon turkki on kauttaaltaan lähes valkoinen, joten sen erottaa helposti kahdesta muusta vasikasta, Auringosta ja Pulmusta.

Lehmien omistaja, isäntä Jouko Helander on iloinen mahdollisuudesta antaa luomukarjansa laiduntaa kahden hehtaarin merenrantaniityllä.
”Tämä on eläimille todella hyvä paikka. Täällä on kaikki mahdolliset herkut niille. Laaja valikoima erilaisia yrttejä ja kasveja.”

Kun laidunnus aloitettiin Norra Fladetilla yli vuosikymmen sitten, korkea ruovikko peitti aluetta. Nyt laidunnuksen myötä maisema on muuttunut avoimeksi ruohoniityksi. Tämä auttaa useita uhanalaisia lintuja, kasveja ja muuta lajistoa selviämään.  

Laidunnus hyödyttää maisemaa, eläintä ja yrittäjää

Metsähallitus on tehnyt useiden eri laidunyrittäjien kanssa sopimuksia luonnonlaidunten käytöstä perinnemaisemien hoitoon. Sopimuksissa karjanomistaja saa käyttää Metsähallituksen maata karjan laidunnukseen. Vuokralainen voi hakea hoidon kustannuksiin tukea maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä. Metsähallitus ei peri alueistaan vuokraa, ainoastaan 60 euron sopimusmaksun.

Perinnemaisemien hoito on yleistynyt viime vuosina sekä yksityisillä että valtion mailla. Suuri osa uhanalaisista lajeistamme on harvinaistunut perinteisen maatalouden loputtua ja lajit tarvitsevat aktiivisia hoitotoimia.

Lisätietoja:

Tiedottaja Outi Ala-Härkönen, [email protected], puh 040 517 3693

Kuvat: Johanna Hellman /Metsähallitus tai Kalle Kataila / Metsähallitus