Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Sateen mukana laskeutuva typpikuorma on lisääntynyt Suomen Lapissa

Ilmatieteen laitos

Sateen mukana laskeutuva typpikuorma on lisääntynyt Suomen Lapissa

Tiedote.
Julkaistu: 26.06.2015 klo 08:37
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tutkimusasemalla on typpiperäinen nitraattilaskeuma kasvanut vuosina 1997-2012. Koska ympäristömuutosten arvioidaan tapahtuvan aiemmin ja esiintyvän voimakkaampina arktisilla alueilla, tämä Lapissa havaittu käänne saattaa olla ennakkovaroitus laajemmasta ilmaperäisen ravinnekuorman muutoksesta.

Typen kiertokulku ympäristössä on viime vuosina herättänyt lisääntyvää kiinnostusta johtuen muun muassa typen ilmapäästöjen hitaammasta vähentymisestä rikin päästöihin verrattuna. Typpilaskeuman nykyinen taso Pallaksella ei suoranaisesti uhkaa metsäekosysteemejä, se saattaa jopa lisätä metsänkasvua, mutta liiallinen ravinnekuorma saattaa häiritä haavoittuvien arktisten ekosysteemien tasapainoa. Arktisen alueen lisääntyvän laivaliikenteen päästöt voivat tulevaisuudessa merkittävästi kasvattaa ekosysteemien typpikuormaa.

Suomen omat typpipäästöt ovat vähentyneet

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen havaintoaseman mittauksissa on havaittu sateen mukana laskeutuvan nitraattikuorman lisääntyneen 1997-2012 vuosittain 3%. Nitraattikuorma muodostaa Pallaksella 70% koko laskeumaperäisestä typpikuormasta.

"Myös Utsjoki Kevon ja Sodankylän havaintoasemien nitraattilaskeumat ovat kasvaneet 2000-luvun loppupuolelta lähtien. Etelä-Suomessa vastaava muutos on havaittu aiemmin Hämeenlinnan Valkea-Kotisen havaintoasemalla", Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Tuija Ruoho-Airola kertoo.

Lisääntynyt sademäärä on osaltaan vaikuttanut nitraattilaskeuman kasvuun. "Muita mahdollisia syitä ovat muun muassa laivaliikenteen kasvaneet typpidioksidipäästöt, lisääntyneet päästöt Kuolassa sekä muutokset ilmavirtausten suunnissa, jolloin Suomeen pääsee kulkeutumaan ilmaperäistä typpikuormaa voimakkailta päästöalueilta. Suomen omat typpidioksidipäästöt kyseisellä ajanjaksolla ovat vähentyneet", Ruoho-Airola erittelee.

Osa kansainvälisen sopimuksen valvontaa

Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin Pallaksen havaintoaseman ilma- ja sadevesituloksia vuosilta 1992-2012 sekä arvioitiin rikkidioksidin ja typpidioksidin päästöalueita ilmamassojen kulkeutumista kuvaavien trajektorien avulla.
 
Tutkimusaineisto kerättiin YK:n alaisen Ympäristön yhdennetyn seurannan mittausohjelman sekä Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n GAW-ohjelman puitteissa. Yhdennetyn seurannan ohjelma tuottaa vaikutustietoa käytettäväksi kansainvälisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen toteutumisen seurantaan. Suomessa ohjelmaa toteuttaa yhteistyössä useat tutkimuslaitokset, yliopistot sekä ELY-keskus.

Lisätietoja

Erikoistutkija Tuija Ruoho-Airola, Ilmatieteen laitos, puh. 050 347 1773, tuija.ruoho-airola(at)fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs