Satakunnan hirvieläinkantojen hoidolle asetettiin lähivuosien raamit

Satakunnan alueellinen riistaneuvosto kuuli 11.3. toimialueensa sidosryhmiä riistakantojen hoitoon liittyen, ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteet lähivuosille. Hirven osalta tavoitteet pysyivät ennallaan, valkohäntäpeuran osalta tarkemmat määrälliset tavoitteet asetettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Tavoitteet on asetettu hirvitalousaluekohtaisesti, joita on Satakunnan alueellisen riistaneuvoston toimialueella neljä. Asetettu tavoite koskee hirvieläinten jahdin jälkeistä keskimääräistä talvikannan kokoa, ja se on asetettu tiheyshaarukkana hirvitalousalueen kokonaismaapinta-alaa kohti.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirvikanta on alueella nyt tavoitetasolla, joten käytännössä tehdyt päätökset tarkoittavat hirvikannan pitämistä keskimäärin nykyisellään kaikilla neljällä hirvitalousalueella. Tavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon niin hirvieläinten aiheuttamat vahingot kuin kannanhoidon kestävyys ja myös hirvieläinten tuottamat riistataloudelliset hyödyt. Hirvikannan rakenteen osalta pyritään tilanteeseen, jossa aikuiskannassa olisi keskimäärin 1,5 hirvilehmää yhtä sonnia kohti.

Valkohäntäpeuran osalta määrälliset kannanhoidon tavoitteet asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoite on asetettu hirvestä poiketen yhdeksi vuodeksi. Peurakannan tiheydessä on huomattavaa vaihtelua alueen sisällä, mikä näkyy myös asetetuissa tavoitteissa. Etenkin tiheimmillä alueilla tavoitteena on kannan leikkaaminen nykyisestä. Luonnonvarakeskus julkaisee lähiaikoina arvionsa tämän hetken peurakannan koosta. 

Liitetaulukko: asetetut kannanhoidon tavoitteet hirvitalousalueittain

Tietoa alueellisesta riistaneuvostosta: https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/

Lisätietoja:

Riistapäällikkö Antti Impola, [email protected] , p.  029 431 2321

Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Erkki Kallio, p. 0400 260 281