Sammalenkorjuubisnes kasvaa ilman lupia ja sääntöjä – arvokkaat suot on jätettävä rauhaan

Samalla, kun turpeen polton kohtalosta väännetään hallituksessa, moni on siirtänyt katseet turpeesta soiden muihin tuotteisiin. Yksi niistä on pintasammal. Sammalbisnes kasvaa ilman sääntöjä, ja sammalta voidaan kerätä ilman lupia myös arvokkailta, luonnontilaisilta soita. Alalle tarvitaan sääntelyä pian.

Pintasammalen keruu ei tällä hetkellä edellytä mihinkään lakiin perustuvaa, ennakkoon tehtävää lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Toimintaa ohjaavat yritysten omat ohjeistukset, jotka eivät mitenkään riitä sammalbisneksen ohjenuoraksi. Tuottajilla on halua kehittää alaa nopeasti, sillä kasvihuonekasvatuksessa käytettävät kasvualustat ovat euroopanlaajuisesti miljardien arvoinen toimiala.

Rahkasammalta hyödyntävät yritykset mainostavat, että sammalenkeruusta huolimatta suon tehtävä hiilinieluna jatkuu ilman häiriöitä. Tämä ei ole totta, sillä sammalesta kuorittu suo on päästölähde useiden vuosien ajan. Yritykset mainostavat myös, ettei sammalta kerätä luonnontilaisilta soilta. Totuus on valitettavasti toinen, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

“Esimerkiksi Seinäjoen Liminganneva, jossa Biolaniin yhdistynyt EcoMoss kuorii sammalta, on luonnontilaisuusluokan kolme suo. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa suosta on ojittamatonta, eikä sillä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan pitäisi harjoittaa luonnontilaa muuttavaa toimintaa muutoin kuin aivan poikkeustapauksissa.”

Luonnonsuojeluliiton mielestä sammalenkeruuta pitää ohjata ympäristöluvilla. Se tulisi myös ohjata luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille, ojitetuille soille. Tämä olisi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista. Toimintaa ei pidä harjoittaa suojeluun sopivilla tai sellaisilla soilla, joita ennallistamalla voidaan helpottaa suoluonnon ja -lajien uhanalaisuutta.

Noin puolet suoluontotyypeistä koko maassa on uhanalaisia. Etelä-Suomessa suoluontotyypeistä yli 80 prosenttia on uhanalaisia. Soiden tilaa ei siis pidä huonontaa ihmisen toiminnalla enää millään tavalla. Hyvää esimerkkiä tästä näytti kosmetiikkavalmistaja Lumene, joka ilmoitti luopuvansa turpeen käytöstä tuotteissaan muun muassa soidensuojelun takia.

Lisätietoja:

Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi