Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Saajoen kunnostussuunnitelma valmis

Saajoen kunnostussuunnitelma valmis

Julkaistu: 05.02.2009 klo 14:07
Julkaisija:

Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on valmistunut Jyväskylän Saajoen virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Suunnittelualue ulottuu Korpilahden Saarijärvestä Saalahden Koskenlampeen. Suunnitelman on tilannut ja kustantanut Keski-Suomen TE-keskus.


 
 

kuva: Anssi Eloranta

 

Vesienhoidon toimenpideohjelmaa toteutetaan

Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on valmistunut Jyväskylän Saajoen virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Suunnittelualue ulottuu Korpilahden Saarijärvestä Saalahden Koskenlampeen. Suunnitelman on tilannut ja kustantanut Keski-Suomen TE-keskus. Tämä toteutus-, rahoitus- ja luvanhaku­kelpoinen suunnitelma esitellään asianosaisille ja asiasta kiinnostuneille Maamiesseurantalo Suojakalliossa Saakoskella (osoite: Leustuntie, 41820 Saakoski) tiistaina 17. päivänä helmikuuta 2009 klo 18.00 alkaen.

Saajoki on osa lounaisen Päijänteen elvytyskokonaisuutta

Päijänteeseen laskee huomattavan vähän vaelluskaloille soveliaita sivuvesistöjä. Pohjois-Päijänteen länsirannan merkittävimmät virtavesialueet ovat: Muuratjoki (kunnostettu 1988, 1992), Korpijoki (suunnitelma 2008), Saajoki (suunnitelma 2009), Jämsänjoki, Nytkymenjoki (suunnitelma 2009) sekä Arvajan koskireitti (kunnostettu 1996-97).  

Saajokea ja sen virtavesiluontoa ovat vaurioittaneet mm. kuivatusperkaukset, siltarakenteet, vesilaitostoiminta ja uitto. Veden laatua ovat heikentäneet erilaiset ojitukset, maataloustoimet ja  kalankasvatus. Lisähaittoja Saajokivarressa aiheuttavat esimerkiksi hyydejäät, "saunapadot", rantojen täyttäminen, roskaantuminen, rantaryteiköt ja eroosio. Edellisten seurauksena virta-alueiden laatu on heikentynyt, koskipinta-ala supistunut ja maisema turmeltunut. Uomavauriot ovat puolestaan köyhdyttäneet virtavesilajistoa ja heikentäneet niiden  hyvinvointia.

Merkittävä virtavesikokonaisuus

Saajoen merkittävyys liittyy suureen virtavesialaan sekä Päijänteen läheisyyteen. Saajoen vesistöalueen latvavedet kokoontuvat Saarijärveen, josta ne laskevat kolmen koskijakson kautta Päijänteen Juokslahteen.  Kunnostettavan alueen pituus on noin 2 300 m, leveys 3–23 m, putouskorkeus 36 m, keskivirtaama 1,1 m3/s ja kokonaisvesipinta-ala 1,6 ha. Koskireitin yläjuoksu on viettävää ja paikoin louhikkoista virtavesialuetta, kun taas alajuoksulle on luonteenomaista hidasvirtainen viljelyalanko. Koko jokiuoma on tyypiteltävissä kulttuuriympäristöksi. Veden laatu soveltuu kohtalaisesti vaateliaillekin vesieliöille, vaikka korkeat ravinne- ja ajoittain myös bakteeripitoisuudet heikentävät laatua.   

Pääosa Saajoen alueen kalastuksesta kohdistuu Saarijärveen ja Saalahteen, joissa pyydetään lähinnä haukea, ahventa ja kuhaa. Saajoki ei ole koskaan kuulunut suosittuihin virtakalastuskohteisiin. Rapukannan elpyminen ja Myllykosken padon kunnostus (1988) ovat kuitenkin lisänneet kalastajien kiinnostusta Saajokeen. Ravustus lienee silti jokialueen tärkein pyyntimuoto. Virtavesialueen kalastuksesta ja säätelystä vastaa Korpilahden–Saarijärven kalastusyhdistys ry. Saajoen sähkökoekalastuksissa saatiin kahden nahkiaislajin lisäksi seitsemän muuta lajia, joista oli valtalajina kivisimppu.

Elvytystä taantuneille koski- ja nivauomille

Kunnostustoimilla on mahdollista merkittävästi parantaa Saajoen kalataloudellista, luonnonsuojelullista ja maisemallista arvoa. Kunnostustoimiin sisältyy mm. vesieliöiden suojapaikkojen rakentamista, lisääntymisalueiden sorastusta, kuivuneiden uomanosien vesittämistä, liettymien poistoa, eroosioalueiden vahvistamista, perkausvallien levittämistä sekä ryteikköjen ja patojen poistamista. Jyrkät jokitörmät, pehmeät ranta-alueet sekä ranta-asutus vaikeuttavat paikoin kohteen saavutettavuutta konekalustolla. Toteutuskysymysten osalta tullaan asianosaisten kanssa neuvottelemaan yksityiskohtaisesti ennen varsinaisen kunnostuksen alkua.  Suunnitelman kustannuksiksi on arvioitu noin 54 000 euroa.      

Vesistökunnostukset - vesienhoidon pioneerityötä

Vesistökunnostukset ovat yksi tärkeimmistä yleiseurooppalaisista keinoista saavuttaa vesien hyvä laadullinen ja ekologinen tila. Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ovat kunnostaneet maakuntamme vesiä jo 1980-luvulta lähtien. Tässä mielessä viranomaiset ovat olleet selvästi vesipuitedirektiiviaikaa edellä.

Vuodesta 2009 odotetaan vilkasta kunnostusvuotta. Kuluvan vuoden aikana pyritään laatimat kunnostussuunnitelmat myös seuraaville viidelle kohteelle: Niemisjärven alaosan virtavedet (Hankasalmi), Kolkunjoki (Pihtipudas, Viitasaari), Nytkymenjoki (Jämsä), Eväjärven koskireitti (Jämsä) ja Leukunjoen alaosa (Kivijärvi). Näiden lisäksi julkaistaan valtakunnallinen pilottitutkimus maantierummuista sekä raportit maakunnan irtouittovesistä sekä puro- ja valuma-alueiden kunnostushankkeesta (PUREVA).

Vuonna 2008 kunnostusten toteutusta haittasivat suuret vedenkorkeudet. Kunnostustöitä päästiin tekemään vain Saarijärven Majakoskella ja Viitasaaren Kymönkoskella. Tämän vuoden ohjelmaan kuuluu aiemmin aloitettujen kunnostusten viimeistelytöitä (Majakoski, Kimingin kosket, Kouheroistenkoski, Muittarinkoski ja Kymönkoski) sekä uutena hankkeena Korholankoskien (Hankasalmi, Konnevesi) kunnostuksen aloitus. Tämä Rautalammin reitillä toteutettava hanke tulee olemaan lajissaan mittavimpia koko valtakunnassa.  Viimeksi mainitun varakohteeksi on nimetty Isojoki-Lannejoki  Saarijärvellä ja Uuraisilla.  

Lisätiedot:

Kalabiologi Anssi Eloranta, p. 040 533 6976

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs