Riistapeltojen perustamisen aika
Riistalle viljeltävällä ravinnolla parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Sopivat kasvilajikkeet ja riistapeltojen oikea sijainti lisäävät peltoympäristöissä elävän riistan ja monen muun luonnonvaraisen lajin ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Riistapellot toimivat ojien ja vesistöjen varsilla myös ravinteita pidättävinä suojavyöhykkeinä.
Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ja muiden eläinten ohella myös monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset, pikkulintuja unohtamatta. Riistapellot elävöittävät maatalousmaisemaa väriloistollaan.
Riistapelloilla ratkaisut tehdään pääasiallisesti riistalajeja ajatellen. Peltokanalinnuille ja yleensä viljelysalueiden pienriistalle riistapellon muoto ja sijainti ovat tärkeämpiä kuin suuret pinta-alat ja yhtenäiset peltolohkot. Peltojen pienriista, niin linnut kuin jäniksetkin, hyötyvät pitkänomaisista ja siten runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista. Reunavyöhykkeen laatu ja määrä ovatkin peltoriistanhoidon avainsanoja.
Ota ajoissa yhteyttä viljelijään riistakohteiden sopimiseksi
Maatalouden ympäristökorvaus mahdollistaa peltokohteiden sijainnista ja maanomistajan tukisopimuksista sekä mielenkiinnosta riippuen riistakasvien viljelyn. Kaikkea kasvustoa ei tarvitse pääsadostakaan kerätä, vaan satokasvia voi jättää kaistaleen korjaamatta riistan ravinnoksi. Yhteistyö maanviljelijän ja metsästysseuran välillä onkin ensiarvoisen tärkeää. Metsästysseuran kannattaa ottaa ajoissa kevättalvella maanomistajaan yhteyttä. Näin parhaat kohteet ja menetelmät on hyödynnettävissä viljelijän tukihakuprosessissa. Parhaimmillaan yhteistyö helpottaa viljelijän työtä ja kustannuksia.
Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Vaihtoehtoisesti riistapelto voidaan perustaa syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja peltoriistan suojana seuraavan kevään toukotöiden aikaan. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä.
Riistapellon kasvustosta kannattaa ottaa osa talteen ja käyttää peurojen ja kauriiden talviruokintaan. Niiton jälkeinen puna-apila ja heinä tarjoavat useille lajeille maittavan, puoleensa vetävän kasvuston syyskaudelle. Monimuotoisuuspelloilla, jotka on tehty riistalle, niitto on sallittu 1.8. alkaen.
Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä
Riistapeltojen sijainnilla on merkitystä hirvieläimille. Ne tarvitsevat suurempia pinta-aloja riistapeltoa kuin pienriista. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä. Peltoja ei tule myöskään perustaa vilkkaiden teiden molemmin puolin, jotta vältetään eläinliikennettä tien ylitse.
Riistapellot pyritään sijoittamaan mosaiikkimaisesti maisemaan, jolloin eläimillä on sopivasti ravintoa sekä suojaa ja liikkuminen näiden kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikennettä vaarantamasta.
Lähtökohtaisesti riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet tai viljelemättömät kohteet kuten pienet metsäpellot. Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa kuitenkin myös hyviä vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla. Riistapellot sisältyvät tukimuodoissa monimuotoisuuspeltoihin.
Lisätietoja
http://www.mavi.fi/fi/Sivut/default.aspx
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot
Tietoa julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
