Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Rankkasateet lisäävät turvepäästöjä

Suomen luonnonsuojeluliitto

Rankkasateet lisäävät turvepäästöjä

Tiedote.
Julkaistu: 25.07.2012 klo 11:42
Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto

Kesän rankkasateet ovat tehneet Suomessa turvetuotantoalueiden vesiensuojelusta monin paikoin mahdotonta. Puhdistustulokset ovat epäonnistuneet ja päästöt ovat olleet moninkertaiset normaaliin verrattuna. Suomen luonnonsuojeluliitto on havainnut myös runsaasti epäkohtia mittausten raportoinnissa ja valvonnassa.

Ainakin Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vedet ovat tulvineet tänä vuonna yli suojelurakenteiden, murtaneet patoja ja huuhtoneet laskeutusaltaista maa-aineksia vesistöihin.

Jopa 90 prosenttia koko vuoden orgaanisen aineen päästöistä voi syntyä muutaman ylivaluntapäivän aikana. Päästöt eivät näy vaikutusarvioinnissa, koska lyhytkestoisten rankkasateiden aikana ei yleensä tehdä mittauksia ja hetkellinen kuormituspiikki jää näkymättömiin. Mitattuja huippukuormituksia on jätetty myös pois keskiarvoihin keskittyvistä tilastoista.

"Jos rankkasateiden turvepäästöjä ei mitata ja raportoida aiempaa paremmin, valheellinen vaikutelma säilyy. Viranomaisten antamissa turveluvissa on yleensä määrätty käynnistämään häiriötilanteissa erityistarkkailu vesistöön päätyvien haittojen toteamiseksi. Jos luvan haltijat noudattaisivat lupaehtoja, heidän tulisi pikavauhtia aloittaa tehotarkkailu rankkasateilla. Epäilemme, että ilmoituksia jätetään tekemättä ELY-keskuksille ja rikotaan näinkin lupaehtoja", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Turpeenkaivaja on vastuussa ylivalumien aikaisista näytteiden otoista. Viime vuonna esimerkiksi Vapon Läntisen alueen 25 suon tarkkailuasemilla otettiin rankkasateen aikainen näyte vain kahdesti.

Jatkuvatoimiset mittausasemat kertovat paremmin rankkasateiden vaikutuksista. Vapolla on tällainen mittausasema esimerkiksi Parkanon Rukonevalla, jossa on havaittu heinäkuun sateissa suuria kiintoainemääriä. 48 tunnin aikana kiintoainetta lähti suolta noin 1000 kg, eli suurin piirtein koko vuodeksi turvelupapäätökseen kirjattu suurin sallittu päästömäärä. Muiden alueen soiden päästöseurannassa ilmiötä ei todennäköisesti havaita, sillä jatkuvaa mittausta ei niillä ole.

Jo vuonna 1983 valmistuneen kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksen ’Turvetuotannon vesistökuormitus’ mukaan ylivalumajaksojen merkitys kiintoaineiden huuhtoutumassa on täysin määräävää. Tutkimuksessa todetaan, että mikäli näytteenotto ei kata suurimpia valumahuippuja, ei kiintoainekuormitusta ole mahdollista edes suuruusluokaltaan arvioida.

"Turveteollisuuden raportit ovat antaneet täysin väärän kuvan päästöjen kokonaismäärästä. Huippuvirtaamien päästöjenmerkitys kokonaispäästöihin on ollut tiedossa 1980-luvulta saakka. Nyt nämä todelliset ongelmakohdat on vihdoin saatava osaksi ympäristölupajärjestelmää", Sulkava toteaa.

Luonnonsuojeluliiton selvityksen mukaan myös kiintoaineen luonnollista huuhtoutumista vesistöihin on yliarvioitu ja näinkin vähätelty turpeenkaivun merkitystä kuormittajana.

Suomessa on ollut halua selvittää, mikä osuus järvien lietteen kertymisessä on turpeenkaivun ja mikä metsätalouden aiheuttamaa. Näin moni mökkiläinen ja ranta-asukas saattaisi löytää korvaajan vesistöhaitoilleen tai järven kunnostukselle.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat ovat perehtyneet myös julkaisemattomaan tutkimukseen turpeen vesistöhaitoista. Professori Kimmo Tolonen nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta tutki työryhmineen jo 1980-luvulla turpeenoton vaikutuksia vesistöihin.

Tutkimuksessa osoittautui, että kaikilla valuma-alueilla, joilla oli turveteollisuutta ja metsätaloutta, järvien rehevöityminen lisääntyi ja sedimentaatio nopeutui. Myös järvien happamuus heilahteli voimakkaasti ja elohopeaa kertyi järviin aiempaa enemmän. Eroa metsäojituksen ja turveteollisuuden tuotosten välille ei tutkimuksissa tuolloinkaan saatu.

"Syyllisiä aiempien vuosikymmenien vesistöhaittoihin ovat metsätalous ja turveteollisuus. Nyt on kyse siitä, kumpi muuttaa ensin toimintatapaansa”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Järvien kunnostustöistä on tulossa soiden ennallistuksen ohessa merkittävä työllistäjä. Maksumieheksi kaivataan haittojen aiheuttajia, mutta työllisyysvaroilla ja valtiontuilla ylläpidettyjen haittojen korjauksiin joutunee osallistumaan myös valtio.

”Tärkeintä on silti lopettaa lisähaittojen rahoittaminen, kuten kunnostusojituksen tukeminen ja turpeenpolton verohelpotukset. Näin säästyviä valtion varoja olisi ohjattavissa vuosittain yli 150 miljoonaa euroa vesistöjen ja suoluonnon tilan parannuksiin”, sanoo Sulkava.

 

Lisätietoja:

Risto Sulkava, puheenjohtaja, puh. 050-560 2113, risto.sulkava@sll.fi

Vapon jatkuvatoiminen turvepäästöjen mittaus Parkanon Rukonevalla:
http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti/ymparistonsuojelu/jatkuvatoiminen-mittaus/rukoneva

Valokuvia Parkanon Sompanevalta ja Veteläsuolta rankkasateiden jälkeen (Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen verkkosivuilta):
http://www.ysy.fi/?x103997=153319

Kimmo Tolosen aiemmin julkaisematon sedimentaatiotutkimus:
https://www.uef.fi/biologia/raportteja

__

Matti Nieminen, viestintäpäällikkö
puh. 050-564 2283, matti.nieminen@sll.fi, www.sll.fi

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs