Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitys kaakkoisrajalle alkaa

Evira

Raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitys kaakkoisrajalle alkaa

Tiedote.
Julkaistu: 25.04.2013 klo 12:57
Julkaisija: Evira

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa pienpedoille tarkoitettujen raivotautisyöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle tänä keväänä 29.4.2013. Lentolevitys suoritetaan neljän viikon kuluessa. Lennot ajoittuvat päivittäin klo 6–22. Syöttirokotteiden levityksellä pyritään estämään luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin mahdollinen leviäminen Suomeen.

Syötit levitetään kaakkoisrajalle noin 40 km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle ja edelleen 20 km leveälle vyöhykkeelle etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 km². Lentolevityksen aikana pudotetaan yhteensä 180 000 syöttirokotetta.

Jätä syötit maastossa rauhaan

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein. Syöttejä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin. Jos syötti on pudonnut asutuksen lähelle, syötin voi siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan suojakäsineitä käyttäen. Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä syöttejä syömättä ihmisen hajun vuoksi. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta, asiasta on hyvä ilmoittaa Eviraan.

Lentolevityksessä käytettävät syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 cm:n kokoisia ja noin 30 gramman painoisia ruskeita paloja, joissa on voimakas kalauutteen haju. Syöttien sisällä oleva rokote on nestemäisessä muodossa foliokapselissa. Rokotteet sisältävät heikennettyjä raivotautiviruksia.

Syöttirokotteet eivät tavallisesti ole koirille vaarallisia, mutta joillakin koirilla on ilmennyt rokotekapselin syömisen jälkeen oksentelua tai muuta huonovointisuutta. Koirat siis kannattaa pitää erossa syöttirokotteista. Jos epäillään, että syöttirokotteesta on aiheutunut koiralle haittaa, tulee siitä tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Henkilön, joka on saanut foliokuoren sisällä olevaa rokotetta suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee välittömästi huuhdella likaantuneita kohtia runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Henkilön, joka on saanut rokotetta avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, tulee pestä haavoja runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja tämän jälkeen puhdistaa haavat 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Ilmoita epäilyttävästä eläimestä viranomaisille

Jos luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, tulee siitä ilmoittaa välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille, joka huolehtii eläimen toimittamisesta Eviraan tutkittavaksi. Lisäksi on tärkeää, että rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä tai muuten kuolleita kettuja ja supikoiria sekä muita pienpetoja saadaan seurantatutkimuksiin. Erityisesti näytteitä toivotaan aiempia vuosia enemmän Pohjois-Karjalan alueelta.

Eläinnäytteistä seurataan rokotesuojan kattavuutta ja myös raivotaudin mahdollista esiintymistä. Näytteet lähetetään Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. Tutkimukset ja näytteiden lähetys Matkahuollon pakettina ovat maksuttomia.

Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991. Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Lisäksi rokotusalueelta ja sen läheisyydestä tutkitaan pienpetoja syöttirokotusten tehon seuraamiseksi. Vuonna 2012 tutkittiin yhteensä 672 luonnonvaraista eläintä raivotaudin varalta. Näistä suurin osa oli supikoiria ja kettuja. Lisäksi tutkittiin 36 kotieläintä. Kaikki näytteet olivat kielteisiä raivotaudin varalta

Lisätietoja pienpetojen lähettämisestä:

Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Pienpedot

Lisätietoa raivotaudista:

Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Usealle eläinlajille yhteiset taudit > Raivotauti eli rabies

Fimea: Eläinlääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset

 

Lisätietoja:

Erikoistutkija Tiina Nokireki, eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)

Ylitarkastaja Tiia Tuupanen, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 040 489 3348 (raivotaudin vastustaminen)

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs