Pienpedoille tarkoitettujen raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitys kaakkoisrajalle aloitetaan tänä keväänä 25.4.2012. Lentolevitys pyritään saamaan päätökseen neljän viikon kuluessa. Lennot ajoittuvat päivittäin klo 6–21 välille. Syöttirokotteiden levityksellä pyritään estämään luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin mahdollinen leviäminen Suomeen.
Viime syksynä syöttirokotusaluetta laajennettiin Venäjän Karjalassa todetun raivotautitapauksen vuoksi. Syötit levitetään kaakkoisrajalle n. 40 km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle ja edelleen 20 km leveälle vyöhykkeelle etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 km². Lentolevityksen aikana pudotetaan yhteensä 180 000 syöttirokotetta. Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein. Syöttejä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin. Jos syötti on pudonnut asutuksen lähelle, syötin voi siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan suojakäsineitä käyttäen. Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä syöttejä syömättä ihmisen hajun vuoksi.
Lentolevityksessä käytettävät syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 cm:n kokoisia ja noin 30 gramman painoisia ruskeita paloja, joissa on voimakas kalauutteen haju. Syöttien sisällä oleva rokote on nestemäisessä muodossa foliokapselissa. Rokotteet sisältävät heikennettyjä raivotautiviruksia, jotka ovat vaarattomia eläimille.
Henkilön, joka on saanut foliokuoren sisällä olevaa rokotetta suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee välittömästi huuhdella likaantuneita kohtia runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Henkilön, joka on saanut rokotetta avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, tulee pestä haavoja runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja tämän jälkeen puhdistaa haavat 70 %:n alkoholilla. Tämän jälkeen tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991. Raivotaudin esiintymistä seurataan tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Lisäksi rokotusalueelta ja sen läheisyydestä tutkitaan pienpetoja syöttirokotusten tehon seuraamiseksi. Vuonna 2011 tutkittiin yhteensä 479 luonnonvaraista eläintä raivotaudin varalta. Näistä suurin osa oli supikoiria ja kettuja. Lisäksi tutkittiin 34 kotieläintä. Kaikki näytteet olivat kielteisiä raivotaudin varalta.
Jos luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, tulee siitä ilmoittaa välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille, joka huolehtii eläimen toimittamisesta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi. Lisäksi on tärkeää, että rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä tai muuten kuolleita kettuja ja supikoiria sekä muita pienpetoja saadaan seurantatutkimuksiin. Erityisesti näytteitä toivotaan aiempia vuosia enemmän Pohjois-Karjalan alueelta, koska rokotusalue on siellä laajentunut. Eläinnäytteiden avulla seurataan rokotesuojan kattavuutta ja myös raivotaudin mahdollista esiintymistä. Näytteet lähetetään Eviran tuotanto- ja villieläintutkimusyksikköön Ouluun. Tutkimukset ja näytteiden lähetys Matkahuollon pakettina ovat maksuttomia.
Lisätietoja pienpetojen lähettämisestä.
Lisätietoa raivotaudista.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tiina Nokireki, eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)
Jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, p. 0400 920 503 (raivotaudin vastustaminen)
Tutkija Marja Isomursu, tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö, p. 040 512 1248 (luonnonvaraisten eläinten tutkimukset)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1