”Polttokennojen ja vedyn hyödyntäminen on osa EU:n talouden kasvustrategiaa”, hän painotti puheessaan 3.12. Dipolissa.
Unioni on asettanut kovat tavoitteet hiilipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tällä lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan myös teknologian kehittämistä siihen suuntaan ja tämä luo uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.
”Lainsäädännön lisäksi tärkeä osa on erilaisilla tukiohjelmilla, jotka edistävät uusien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa”, Steen totesi.
Vuonna 2015 markkinoille tulevien polttokennoautojen odotetaan kiihdyttävän markkinoiden kehittymistä. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on saada Euroopan laajuinen vedynjakelu infrastruktuuri valmiiksi. Suomessa pitäisi siinä vaiheessa olla kuusi vedynjakeluasemaa.
Kokonaisuus ratkaisee
Seminaarin toinen pääpuhuja professori Kuniaki Honda, Kyushun yliopistosta Japanista, painotti puheenvuorossaan, että polttokennot ja vety ovat tärkeitä osia kun tavoitellaan hiilineutraalia yhteiskuntaa.
”Mutta tällä hetkellä ajattelemme asioita vielä liian erillisinä, on hyvää teknologiaa siellä ja toista täällä. Tärkeää on rakentaa integroitu kokonaisjärjestelmä, jossa energia saadaan siirrettyä loppukäyttäjälle”, Honda totesi.
Uusiutuvien energioiden käytön ja verkkoon syötön yksi ongelma on varastointi. Akkuteknologia ei yksin riitä tätä ratkaisemaan, koska akustojen pitäisi olla valtavan kokoisia. Yksi lupaavimmista mahdollisuuksista on vedyn käyttäminen energiavarastona.
Lisätietoja:
Ohjelman koordinaattori Anneli Ojapalo
Puh. 040 558 8205
anneli.ojapalo (at) spinverse.com
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Viestintäpäällikkö Sanna Nuutila, Tekes
Puh. 050 5577 717, sanna.nuutila (at) tekes.fi