Poistotekstiiliä kerätään pian koko Suomessa – Asukkaiden tekstiilijätteestä on tehty jo uusia vaatteita ja villalankaa

Poistotekstiilin erilliskeräys laajenee ensi vuoden alusta kuntien jätelaitosten johdolla koko Suomeen. Suomalaisten vanhoista vaatteista ja kodintekstiileistä tehdään kierrätysraaka-ainetta, jolla yritykset korvaavat neitseellisten raaka-aineiden osuutta tuotteissaan. Kuluttajapoistotekstiilistä mekaanisesti jalostettu luonnonkuitu kiertää jo esimerkiksi villalangaksi sekä raaka-aineeksi uusiin vaatteisiin. Teko- ja sekakuituja sisältävällä poistotekstiilillä olisi potentiaalia eri teollisuuden aloilla, mutta hyödyntäjiä Suomesta ei ole vielä löytynyt.

Poistotekstiilien erilliskeräys alkaa koko Suomessa vuonna 2023. Tällä hetkellä tekstiiliä on kerätty jo 20 jätelaitoksen alueelta, mikä kattaa kaikkiaan 4,5 miljoonaa suomalaista. Vuonna 2021 Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tekstiilinlajittelun kautta kulki yhteensä 530 000 kiloa poistotekstiiliä. Tänä vuonna määrän ennustetaan nousevan 800 000 kiloon. Pelkästään Lounais-Suomesta tekstiiliä kertyy arviolta noin 220 000 kiloa, mikä tarkoittaa 0,5 kiloa poistotekstiiliä asukasta kohden.

Valtakunnallisessa keräysverkostossa mukana olevat jätelaitokset esilajittelevat asukkailta keräämänsä poistotekstiilit alueillaan eri puolella Suomea ja lähettävät ne jatkolajitteluun Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) Turkuun. Turussa tekstiilimassalle tehdään laadunvarmistus ja jokaiselle poistotekstiilille etsitään sen materiaalista riippuen paras kiertotalouden mukainen kierrätysratkaisu. Mekaaniseen kuidunavaukseen soveltuva osuus tekstiilistä ohjataan LSJH:n Paimion poistotekstiililinjastolle, jossa siitä tehdään kierrätysraaka-ainetta yritysten käyttöön.

Poistotekstiili kiertää jo esimerkiksi vaatteiksi ja villalangaksi

Kuluttajapoistotekstiilistä jalostettu raaka-aine on jo kiertänyt esimerkiksi langaksi, uusiksi vaatteiksi ja kodintekstiileiksi, huonekalujen täytteeksi ja eristemateriaaliksi. Esimerkiksi Pirtin Kehräämö on valmistanut LSJH:n kanssa yhteistyössä lankaa asukkailta kerätyistä vanhoista villavaatteista.

– Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on katoavien luonnonvarojemme kannalta kestämätöntä. Esimerkiksi yhden puuvillaisen T-paidan valmistamiseen tarvitaan 2 700 litraa vettä. Korvaamalla neitseellistä materiaalia kierrätysraaka-aineella edes osittain, säästävät yritykset tuotannossaan jo aimo annoksen luonnonvaroja, LSJH:n poistotekstiilin jalostuslaitoshankkeen projektipäällikkö Aki Honkanen kertoo.

Teko- ja sekakuituja sisältäville tekstiileille etsitään edelleen hyödyntäjää

Poistotekstiilin materiaalivirtoja on lajiteltu tehostetusti nyt parin vuoden ajan ja kaikille lajitelluille tekstiilijakeille on yritetty löytää hyödyntämiskanava. Useiden jakeiden osalta tässä on onnistuttu; luonnonmateriaalit tekevät erittäin hyvin kauppansa. Niitä menee esimerkiksi Infinited Fiber Companyn kemialliseen kierrätykseen. Teko- ja sekakuiduille ei sen sijaan ole toistaiseksi löytynyt hyödyntämisratkaisua Suomesta.

LSJH:n kehitysjohtaja Teemu Jutilan mukaan energian ja logistiikan nousevien kustannusten vuoksi teko- ja sekakuitua on tällä hetkellä taloudellisesti kannattamatonta lähteä toimittamaan ulkomaille.

– Toistaiseksi paras kiertotalouden mukainen hyödyntämisratkaisu teko- ja sekakuidusta valmistetuille tekstiileille on hyödyntää se kotimaiseen energiantarpeeseen. Pitkässä juoksussa se ei kuitenkaan ole sellaista kiertotalouden mukaista toimintaa, jota haluamme tehdä, Jutila toteaa.

Päättäväisellä työllä kierrätysratkaisu myös haasteellisille materiaaleille

Kuluttajapoistotekstiilistä jalostetulla raaka-aineella on potentiaalia eri teollisuudenaloilla, kuten kuitukangas-, muoti-, tekstiili-, rakennus-, geomateriaali-, auto-, kodinkone- ja huonekalumarkkinoilla. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi huonekalujen täytteenä vaahtomuovin sijasta tai rakennusteollisuudessa eristeenä.

LSJH on mukana edistämässä tekstiilien kierrätystä muun muassa tExtended ja Telavalue-hankkeissa, joiden visiona on ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyys- ja jäteongelmat kiertotalouden avulla.

– Uskomme siihen, että lujalla ja päättäväisellä työllä löydämme hyödyntämiskanavat myös haasteellisille tekstiilimateriaaleille. Pyydämmekin eri alojen yrityksiä lähestymään meitä rohkeasti ja keskustelemaan sekä testaamaan kanssamme, voisiko tekstiilikuitu soveltua joko kokonaan tai osittain yrityksen tuotteiden raaka-aineeksi nykyisten materiaalien sijaan, Jutila kannustaa.

Oli loppuunkäytetty vaate tai kodintekstiili sitten luonnonkuitua tai tekokuitua, voivat asukkaat jatkossakin viedä kodin poistotekstiilit alueensa poistotekstiilinkeräyspisteisiin.

– Poistotekstiiliä keräävät jätelaitokset huolehtivat siitä, että tekstiilit ohjataan materiaalinsa perusteella kiertotalouden kannalta parhaisiin hyödyntämiskanaviin, Honkanen sanoo.

Tarkista lähin poistotekstiilinkeräyspiste osoitteessa www.kierrätys.info.

Lisätiedot:

Aki Honkanen
projektipäällikkö,
poistotekstiilin jalostuslaitoshanke
puh. 020 728 2071
[email protected]

Teemu Jutila
kehitysjohtaja
puh. 020 728 2102
[email protected]