Perjantaina Helsingin yliopistossa tarkastettava Kristiina Karhun väitöskirja osoittaa, että pohjoisten metsien maaperästä voi lähivuosikymmeninä vapautua enemmän ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia kuin on aiemmin arvioitu. Suomessa kehitettiin uusi mittausmenetelmä, jolla pystyttiin selvittämään eri-ikäisen maaperäaineksen herkkyys lämpötilan nousulle. Tutkimusten perusteella selvisi, että ilmastonmuutos uhkaa pohjoisen metsämaan hiilivarastoa lämpimämpien ilmastojen maaperää enemmän.
Kristiina Karhu teki pääosan väitöstyöstään työskennellessään Suomen ympäristökeskuksen CARMINE-hankkeessa, missä tutkittiin vuosina 2005-2008 ilmaston vaikutusta metsien maaperän hiilitaseeseen.
Väitöstyössä verrattiin Etelä- ja Pohjois-Suomen maanäytteitä, jotta saataisiin selville, miten herkkää eri ilmasto-oloissa syntynyt orgaaninen aines on lämpötilan nousulle: miten lämpenevä ilmasto muuttaa pinta-kasvillisuutta, maaperän mikrobiyhteisöä ja maaperän hajoamisprosessia. Erilaisten orgaanisen aineen ositteiden hajoamisen lämpötilaherkkyyttä tutkittiin laboratoriokokeilla, joissa eri-ikäisen orgaanisen aineksen hajotuksesta peräisin oleva hiilidioksidi eroteltiin käyttäen hiilen 13C ja 14C isotooppeja. Tuloksia voidaan käyttää maaperän hiilen kiertoa kuvaavien mallien kehittämiseen, jotta voitaisiin paremmin ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutusta maaperän hiilivarastoon.
Kaikkein nuorin, ja helpoimmin hajoava orgaaninen aines ei ole tutkimuksen mukaan juurikaan lämpötilaherkkää: mikrobit pystyivät hyödyntämään ainesta lämpötilasta riippumatta. Keskipitkällä aikavälillä, muutamien vuosien tai vuosikymmenten aikana kiertävän orgaanisen aineen hajotus kasvoi voimakkaasti lämpötilaa nostettaessa. Satoja vuosia vanhan orgaanisen aineen hajoaminen oli taas vähemmän herkkää lämpötilalle, mikä osoittaa, että jokin mekanismi rajoitti sen hajotusta myös korkeammissa lämpötiloissa.
Merkittävä osa boreaalisten metsien pintakerrosten hiilestä on keskipitkällä aikavälillä hajoavaa, hyvin lämpötilaherkkää ainesta. Tällaisesta maaperästä voi ilmaston lämpenemisen seurauksena seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana vapautua ilmakehään enemmän hiiltä kuin on aikaisemmin arvioitu.
- Tulokset eivät myöskään tue hypoteesia, jonka mukaan orgaanisen aineksen hajotuksen kiihtyminen lämpötilan seurauksena olisi nopeasti ohimenevää, koska mikrobit tottuisivat korkeampaan lämpötilaan. Hajotuksen lämpötilaherkkyys (samalla lämpötilavälillä mitattuna) oli samanlaista orgaanisen kerroksen näytteille, jotka olivat peräisin Etelä- ja Pohjois-Suomesta, eikä pohjoisten maiden siirto etelään muuttanut hiilidioksidin tuotannon lämpötilaherkkyyttä, Kristiina Karhu korostaa.
Lämpötilaherkkyys kuitenkin riippuu lämpötilavälistä, jolla sitä mitataan. Koska pohjoisissa maissa lämpeneminen tapahtuu alhaisella lämpötilavälillä, jossa lämpötilaherkkyys on suurempi, sama lämpötilan nousu asteissa kiihdyttää orgaanisen aineksen hajotusta suhteellisesti enemmän.
tutkija Kristiina Karhu puh. 050 530 3670, [email protected]
tiedotuspäällikkö Sirpa Pellinen puh. 040 740 2754
Kuva tiedotusvälineiden käyttöön
Kristiina Karhu (jpg, 648 kb)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1