POHJOIS-SAVOON 3500 HIRVENPYYNTILUPAA

Metsästäjien toivotaan kiinnittävän huomiota aikuisten hirvien uros-naaras-verotukseen

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirviluvat Pohjois-Savoon. Pyyntilupia on myönnetty 3500 kappaletta ja ne mahdollistavat noin 4500 hirven kaatamisen. Lupamäärä on noin 600 enemmän kuin vuosi sitten. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästäjien toivotaan kiinnittävän huomiota aikuisten hirvien uros-naaras-verotukseen, sillä monin paikoin Pohjois-Savossa hirvikanta on liian naarasvoittoista. Pyyntilupia on edelleen käytössä runsaasti, joten metsästäjien tulee kantaa vastuu siitä, kuinka paljon eläimiä kaadetaan.

Hirven verotussuunnitelma toteutuu, kun pyyntiluvista käytetään 80–90 prosenttia. Loppujen lupien käytöstä päättävät metsästysseurat yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa metsästyskauden aikana. Metsästystä jatketaan, jos hirviä on odotettua enemmän tai ne aiheuttavat paikallisesti vahinkoja.

Suomen riistakeskus Pohjois-Savon tavoitteena on pitää hirvikanta yhteisesti sidosryhmien kanssa sovituissa raameissa, mikä on talvehtivan hirvikannan kokona 2,5–3,5 hirveä / 1000 ha.

Hirviluvan hakijoilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea hirvilupia sähköisesti. Uusi riistahallinnon Oma riista -palveluun pohjautuva lupajärjestelmä otettiin kiitettävästi käyttöön. Pohjois-Savon 108 hirvilupahakemuksesta vain yksi lähetettiin perinteisenä paperiversiona.

Jokaisen hirveä metsästävän seuran tulee kirjata metsästyspäivän aikana tehdyt hirvihavainnot ja saaliiksi saadut hirvet joko sähköisesti Oma riista -palvelussa tai vähintään 8-sivuiseen paperiseen hirvitietokorttiin. Kirjattuja tietoja hyödynnetään hirvikannan rakenteen ja koon selvittämisessä.

Jokainen palveluun rekisteröitynyt seuran jäsen ja hirvenmetsästyksen johtaja voi seurata hirvijahdin etenemistä reaaliajassa. Lisäksi Luonnonvarakeskus tuottaa jahdin kuluessa tarkentuvia raportteja ja ennusteita Oma riista -palvelun käyttäjien hyödyksi.

Syksyn metsästyksen tarkoituksena on pitää hirvikanta viimevuotisella tasolla, alueelliset erot huomioiden. Osassa riistanhoitoyhdistyksiä hirvikantaa hieman leikataan ja osassa tavoitteena on kannan vahvistaminen. Vastuu hirvikannan hoidossa on metsästäjillä – saalis mitoitetaan metsästä löytyvän hirvimäärän mukaan.

Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvivahinkojen ja –kolarien määrä edelleen alhaisella tasolla, hirvikantaa kuitenkaan vaarantamatta. Viime vuonna hirven aiheuttamia arvioituja metsävahinkoja oli 20 674 euroa, kun suurpetojen aiheuttamat vahingot vastaavasti arvioitiin noin 67000 euroksi.

Kuluvan vuoden metsästyslainsäädännön muutos mahdollistaa pellolta tapahtuvan hirvien vahtimispyynnin 1.9. alkaen. Perinteiseen koirilla tai ajoketjulla tapahtuvaan hirvijahtiin lähdetään kolmisen viikkoa viime vuosia myöhemmin eli lokakuun toisena lauantaina. Metsästysajan muuttamisella halutaan turvata hirville kiimarauha. Hirvijahti päättyy vuoden lopussa.

Lisätietoja,

Jouni Tanskanen                029 431 2301

riistapäällikkö

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot:

http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/#org=RHY&type=TOIMINNANOHJAAJA