Kirkkokankaan pohjavedenottamon |
Noin 60 prosenttia vesihuoltolaitoksista käyttää raakavetenään joko pohjavettä tai tekopohjavettä, ja haja-asutusalueilla oma kaivo on yleisin talousveden lähde. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden uusiutuvasta vesimäärästä käytetään jo tällä hetkellä noin neljäsosa. Ajantasaistettu opas Suomen pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta on julkaistu ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Opas on tietopaketti kaikille pohjavesialueilla toimiville, pohjavettä käyttäville sekä pohjavedestä, sen käytöstä ja suojelusta kiinnostuneille
Suomi on tuhansien pohjavesialueiden maa
Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus selvittää, mitkä alueet ovat
vedenhankintaan sopivimmat, mutta se palvelee myös pohjaveden suojelua
ja vesienhoitoa. Suomessa on yhteensä noin 6300 pohjavesialuetta,
joista vesihuoltolaitosten vedenhankintakäytössä on hieman alle 2300 ja
ne kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin eli
luokkaan I. Yhteisvedenhankintakäyttöön soveltuvia, luokkaan II
kuuluvia, pohjavesialueita on noin 1500. Noin 2500 pohjavesialueen
luokka on III eli muut pohjavesialueet ja niiden
vedenhankintakelpoisuuden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.
Lisätutkimusten perusteella pohjavesialueiden luokitukseen ja rajauksiin voi tulla muutoksia. Lisätutkimuksia tehdään myös tänä vuonna käynnistyneessä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeessa kustannustehokkaampien menetelmien löytämiseksi pohjavesialueiden rajaustarkistuksissa.
Opas ohjaa pohjavesitietojärjestelmään
Oppaan avulla löytyvät kaikki Suomen pohjavesialueet asiantuntijoille
suunnatusta OIVA-tietojärjestelmästä, joka on maksuton ja kaikille
avoin. Alueelliset ympäristökeskukset, jotka vastaavat
pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta, noudattavat
toiminnassaan oppaassa esitettyjä periaatteita.
Oppaaseen on koottu tietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta, pohjavettä koskevasta lainsäädännöstä sekä pohjavesialuetiedon käytöstä eri tarkoituksissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty pohjavesialuerajauksien ja luokituksen muutoksiin sekä muutostilanteisiin liittyvään hyvän tiedottamisen käytäntöihin. Oppaassa on esitelty myös POVET-pohjavesitietojärjestelmää, jonka tietoja saa ympäristöhallinnon nettisivujen ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVAn kautta.
Opas on koottu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä SYKEssä. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on ollut alueellisten ympäristökeskusten pitkäjänteistä työtä aina 1970-luvulta alkaen.
Pohjavesialueet huomioitava maankäytön suunnittelussa
Pohjavesivarat eivät ole jakaantuneet tasaisesti, vaan pohjaveden
laatu- ja määrä vaihtelevat alueellisesti. Pohjavettä suojaava
maakerros on Suomessa yleensä ohut ja pohjaveden pilaantumisriski on
suuri. Vuosina 1976 – 2000 Suomessa ilmeni 330 pohjaveden
pilaantumistapausta. Näistä 314 sattui vedenhankintaan tärkeillä
pohjavesialueilla, joilta vesihuoltolaitokset ottavat pohjavettä.
Merkittävimmät riskit pohjaveden laadulle aiheutuvat pohjavesialueille
soveltumattomasta maankäytöstä ja siksi kunnat ovat avainasemassa
pohjaveden suojelussa.
Hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 843 5242
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. 040 740 2186
.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1