Pohjavesitieto helposti saatavilla verkossa

Noin 60 prosenttia vesihuoltolaitoksista käyttää raakavetenään joko pohjavettä tai tekopohjavettä, ja haja-asutusalueilla oma kaivo on yleisin talousveden lähde. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden uusiutuvasta vesimäärästä käytetään jo tällä hetkellä noin neljäsosa. Ajantasaistettu opas Suomen pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta on julkaistu ympäristöhallinnon verkkosivuilla.

Kirkkokankaan pohjavedenottamon kaivoja Sulkavalla. Kuva: Anne Petäjä-Ronkainen

Noin 60 prosenttia vesihuoltolaitoksista käyttää raakavetenään joko pohjavettä tai tekopohjavettä, ja haja-asutusalueilla oma kaivo on yleisin talousveden lähde. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden uusiutuvasta vesimäärästä käytetään jo tällä hetkellä noin neljäsosa. Ajantasaistettu opas Suomen pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta on julkaistu ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Opas on tietopaketti kaikille pohjavesialueilla toimiville, pohjavettä käyttäville sekä pohjavedestä, sen käytöstä ja suojelusta kiinnostuneille

Suomi on tuhansien pohjavesialueiden maa
Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus selvittää, mitkä alueet ovat vedenhankintaan sopivimmat, mutta se palvelee myös pohjaveden suojelua ja vesienhoitoa. Suomessa on yhteensä noin 6300 pohjavesialuetta, joista vesihuoltolaitosten vedenhankintakäytössä on hieman alle 2300 ja ne kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin eli luokkaan I. Yhteisvedenhankintakäyttöön soveltuvia, luokkaan II kuuluvia, pohjavesialueita on noin 1500. Noin 2500 pohjavesialueen luokka on III eli muut pohjavesialueet ja niiden vedenhankintakelpoisuuden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.

Lisätutkimusten perusteella pohjavesialueiden luokitukseen ja rajauksiin voi tulla muutoksia. Lisätutkimuksia tehdään myös tänä vuonna käynnistyneessä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeessa kustannustehokkaampien menetelmien löytämiseksi pohjavesialueiden rajaustarkistuksissa.

Opas ohjaa pohjavesitietojärjestelmään
Oppaan avulla löytyvät kaikki Suomen pohjavesialueet asiantuntijoille suunnatusta OIVA-tietojärjestelmästä, joka on maksuton ja kaikille avoin. Alueelliset ympäristökeskukset, jotka vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta, noudattavat toiminnassaan oppaassa esitettyjä periaatteita.

Oppaaseen on koottu tietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta, pohjavettä koskevasta lainsäädännöstä sekä pohjavesialuetiedon käytöstä eri tarkoituksissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty pohjavesialuerajauksien ja luokituksen muutoksiin sekä muutostilanteisiin liittyvään hyvän tiedottamisen käytäntöihin. Oppaassa on esitelty myös POVET-pohjavesitietojärjestelmää, jonka tietoja saa ympäristöhallinnon nettisivujen ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVAn kautta.

Opas on koottu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä SYKEssä. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on ollut alueellisten ympäristökeskusten pitkäjänteistä työtä aina 1970-luvulta alkaen.

Pohjavesialueet huomioitava maankäytön suunnittelussa
Pohjavesivarat eivät ole jakaantuneet tasaisesti, vaan pohjaveden laatu- ja määrä vaihtelevat alueellisesti. Pohjavettä suojaava maakerros on Suomessa yleensä ohut ja pohjaveden pilaantumisriski on suuri. Vuosina 1976 – 2000 Suomessa ilmeni 330 pohjaveden pilaantumistapausta. Näistä 314 sattui vedenhankintaan tärkeillä pohjavesialueilla, joilta vesihuoltolaitokset ottavat pohjavettä. Merkittävimmät riskit pohjaveden laadulle aiheutuvat pohjavesialueille soveltumattomasta maankäytöstä ja siksi kunnat ovat avainasemassa pohjaveden suojelussa.

Lisätietoja

• Ympäristöopas: Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus
• YM:n tiedote 8.4.2009: Pohjavesialueiden rajaamismenetelmiä selvitetään
•  OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille

Hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 843 5242

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. 040 740 2186      

[email protected]

.