Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan riistaneuvostot kuulivat alueiden eri sidosryhmien näkemyksiä hirvieläin- ja suurpetokantojen hoidosta. Tilaisuus on vuosittainen, johon kutsutaan laajasti kaikki eri sidosryhmätahot, joilla on kiinnostusta kyseisten lajien kannanhoitoon.
Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueilla on yhteensä neljä hirvitalousaluetta, joille riistaneuvostot ovat asettaneet kolmivuotiset hirvitiheystavoitteet. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedon mukaan hirvikanta on kahdella alueella tavoitetasossa ja kahdella alueella tavoitteen ylärajalla.
Useiden sidosryhmätahojen näkemyksen mukaan hirvieläinkantoja on hoidettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Erityisesti kiiteltiin viime syksyn suurta hirvien pyyntilupamäärää ja onnistunutta metsästystä. Ansiokkaana pidettiin myös riistanhoitoyhdistysten laatimia hirviverotussuunnitelmia ja pankkilupajärjestelmää. Pankkilupajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että hirvenpyyntilupia on myönnetty hakijoille yli laskennallisen tarpeen. Jos paikallisesti syksyn hirvitilanne näyttääkin oletettua suuremmalta, voidaan kantaa pienentää ns. pankkiluvilla.
Tieturvallisuutta edustavien tahojen näkemysten mukaan hirvikolarimäärää tulisi saada pienemmäksi. Kolarimäärät ovat olleet suuria erityisesti meren rannikon läheisyydessä. Huolestuneisuutta esitettiin myös pienten hirvieläinten kasvavista kolarimäärästä. Hirvieläinkolareiden vähentämiseksi keskustelua käytiin myös siirrettävien hirvivaaramerkkien käyttöönottamiseksi akuutteihin metsäpeura- ja hirvikolaripaikkoihin.
Tulevalle metsästyskaudelle erityisesti maa- ja metsätalouden tahot toivovat rohkeaa verotussuunnittelua ja riittävän suurta lupamäärää kaikille hirvitalousalueille. Paikallisilta metsästysseuroilta toivotaan metsästyksen jaksottamista myös metsästyskauden loppuun, jolloin verotus kohdistuu talvilaidunalueille kerääntyviin hirviin. Lisäksi metsästystä sekä yhteislupien pankkilupia tulee kohdentaa erityisesti alueille, joilla on syntynyt hirvivahinkoja.
Tilaisuudessa toivottiin edelleen yhteistyön kehittämistä riistahallinnon, maanomistajien ja viranomaisten välille, jolloin voidaan varmistaa kaikkia tyydyttävä, tarkoituksenmukainen hirvieläinkantojen hoito.
Suurpedoista keskustelua käytiin erityisesti karhun ja suden osalta. Karhut ovat aiheuttaneet alueella yksittäisiä mehiläistarhavahinkoja, joita pidettiin ongelmallisena. Kannanhoidollisten poikkeuslupien kohdistamisella sekä pyynnin kohdistamisella vahinkoa tuottaviin yksilöihin tulisi ongelmia pyrkiä ratkomaan. Susikannan hoidossa toivottiin laajaa yhteiskunnallista linjausta ja toimia kannanhoidon edistämiseksi. Paikalliset viranomaiset nähtiin toimineen susiasiassa lakien mukaan ja johdonmukaisesti.
Lisätietoja
Mikael Luoma, riistapäällikkö Pohjanmaa, 029 431 2271
Stefan Pellas, riistapäällikkö Rannikko-Pohjanmaa, 029 431 2311
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1