Harvinaisella harmaanäkinparralla yksi ainoa esiintymä Suomessa
Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto tunnetaan satojen harvinaisten ja uhanalaisten lajien asuinpaikkana. Jotkut näistä lajeista ovat elinympäristövaatimuksiltaan hyvin erikoisia, ja Oulangalla on niiden ainoa tunnettu Suomen esiintymä. Näiden niin sanottujen ”Oulangan lajien” lukumäärä nousi jälleen yhdellä, kun puiston alueelta löytyi maastamme jo hävinneeksi luultu laji, harmaanäkinparta (Chara contraria), joka on aiemmin havaittu vain eräästä Ahvenanmaan järvestä.
Vuonna 2013 Oulangan kalkkilammesta kerätty näyte päätyi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Helsinkiin, jossa lajia ensin arveltiin hieman yleisemmäksi kalkkinäkinparraksi. Museolla vieraillut novosibirskiläinen näkinpartaistutkija Roman Romanov täsmensi hiljattain lajinmääritystä selvästi harvinaisempaan suuntaan.
Näkinparrat ovat makroleviä, joita Suomessa esiintyy tyypillisesti Itämeressä ja sen lisäksi niukemmin makeissa vesissä, jolloin ne ovat erityisesti mieltyneet dolomiittialueiden kalkkipitoisiin järviin ja pikkulampiin.
Kalkkilammet Suomen harvinaisimpia luontotyyppejä
Kalkkilammet ovat eräs maamme harvalukuisimmista ja pinta-alaltaan pienimmistä luontotyypeistä ja kasvupaikkoina sangen poikkeuksellisia. Harmaanäkinparran esiintymälammen pohjaan on saostunut vuosituhansien aikana metritolkulla hienojakoista, harmahtavaa kalkkiliejua, jota kertyy lampeen laskevista kalkkivetisistä huurresammallähdepuroista. Jokin erikoinen routailmiö nostattaa lammen pohjasta jopa kilojen painoisia kiviä kohti pintaa, jossa ne lepäävät pinnaltaan höttöiseltä vaikuttavan kalkkiliejun päällä. Lieju ilmeisesti kantaa kiviä raskaampiakin taakkoja, sillä lammessa on nähty ajoittain porojen ja jopa karhun tallustelujälkiä. Kalkkilammen kasvillisuus on äärimmäisen niukkaa. Lammen liejupohjalla kasvaa joidenkin yleisten sarojen ohella vain merivitaa (Potamogeton filiformis). Se on relikti eli jäännelaji muistona jääkauden jälkeisistä vaiheista yli 8000 vuoden takaa, kun muinainen jäämeri vielä nuoleskeli Koillismaan ylänköalueen rantoja. Vedenpinnan laskettua ja meren vetäydyttyä itään ja länteen joitakin merilajeja jäi elelemään dolomiittikallioperän vesistöihin, joiden vesikemia muistuttaa nykyisen Itämeren olosuhteita. Harmaanäkinparran ja merividan kaverina lammessa polskii kuoriäyriäislaji järvikatka (Gammarus lacustris), joka on yksi harvoista sisävesien kalkkilammissa runsaina määrinä viihtyvistä eläinlajeista.
Lisätietoja:
Oulangan kansallispuisto www.luontoon.fi/oulanka
Kuva: Mikroskooppikerroskuva harmaanäkinparrasta, © Jaana Haapala & Marja Koistinen / Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.
Chara contraria_kerroskuva_syvatty.jpg
Koko: 2,42 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4912x7360Chara contraria_kerroskuva_syvatty.jpg
Koko: 2,42 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4912x7360© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1