Korkein hallinto-oikeus antoi 22.5. päätöksensä Kemijoen Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisluvasta. Suomen luonnonsuojeluliitto pelkää, että Kemijoen viimeinen luonnontilainen osuus tuhoutuu. Vastuu kauaskantoisia vaikutuksista siirtyy nyt erityisesti Kemijoki Oy:lle ja sen osakkeenomistajille.
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall arvioi, että KHO:n maanantaina antama Sierilän voimalan rakentamislupa on vakava uhka koko Kemijoen valuma-alueen luonnolle. Erityisen haitallista on, jos Sierilän voimalaitos tuhoaisi Kemijoen päähaaran viimeisen luonnontilaisen osuuden.
Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut Kemijoen saaret yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Luonnontilaiset Kemijoen osuudet ovat paikallisille erityisen tärkeitä luonto- ja virkistyskohteita. Patoaltaan vedet peittäisivät alleen esimerkiksi virkistyskalastajien suosimat Hirvikarin ja Tikkasenkarin. Hankkeen vaikutukset olisivat merkittävät myös kalastusmatkailulle.
Voimalan rakentaminen uhkaa äärimmäisen uhanalaisen perhosen, apilakirjokääriäisen, ainoaa tunnettua elinaluetta Suomessa. Alueen välittömästä läheisyydestä on myös havaintoja Euroopan unionin luontodirektiivin suojelemista kirjojokikorennosta ja saukosta. Korkein hallinto-oikeus totesikin, että luonnonsuojelulain mukainen kielto tuhota näiden elinpaikkoja on voimassa alueella riippumatta siitä, onko alueella hankkeeseen myönnetty lupa.
"Voimalan vaikutukset voivat johtaa haittoihin myös suojellulla Ounasjoella, erityisesti sen luonnonmukaisesta tulvasta riippuvaisilla Natura-alueen saarilla“, Lundvall huomauttaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri muistutti näistä valituksessaan KHO:lle.
Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että hankkeen valmistelussa on ristiriitaisuuksia. Lapin maakuntahallituksen puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) on myös Kemijoki Oy:n hallituksen jäsen. Lohi on ollut hyväksymässä alueen kaavoja, joissa alue on osoitettu vesivoimarakentamiseen.
Luonnonsuojeluliiton mielestä on myös ristiriitaista, että Kemijoki Oy:llä ei ole halua rakentaa viranomaisten edellyttämiä kalatietä, mutta rahaa löytyy Kemijoen matkailulle ja virkistykselle tärkeän viimeisen luonnontilaisen alueen tuhoamiseen.
2000-luvulla kehityksen suunta Euroopassa on kaikkiaan ollut vesivoimaloiden rakentamisesta kalateiden tekemiseen ja patojen purkamiseen. Suomessa viimeinen koko uoman tukkiva suuri vesivoimalaitos patoineen rakennettiin 40 vuotta sitten.
Kemijoki Oy on vastuussa Kemijoen luontohelmen säilymisestä tuleville sukupolville. Tämä vastuu koskee myös sen kaikkia omistajia, joista merkittävimpiä ovat Suomen valtio, Fortum, Lapin Sähkövoima ja UPM. Valtio omistaa 50,1 prosenttia Kemijoki Oy:stä. Valtion omistajaohjauksesta on vastannut keväästä alkaen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
“Voimalan ympäristövaikutusten arviointi on tehty kaksikymmentä vuotta sitten. Tänä aikana niin Kemijoen tila kuin ympäröivä yhteiskuntakin on ehtinyt muuttua. Nyt mitataan Suomen suurjoen arvo tälle maalle", Päivi Lundvall sanoo.
Lisätiedot:
Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, p. 040 184 3636, paivi.lundvall(a)sll.fi,
---
Matti Nieminen
viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
p. 050 5642283, matti.nieminen(a)sll.fi
----
Satavuotiaan Suomen luonnon kunniaksi – www.100luontohelmea.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1