Rantojen kunnostamisen tavoitteena on yleensä ranta-alueiden uinti- ja veneilymahdollisuuksien parantaminen. Rantojen käyttökelpoisuutta heikentää erityisesti pohjan liettyminen, liiallinen vesikasvillisuus tai vesistön umpeenkasvu. Esimerkiksi ruoppaustyöstä saattaa kuitenkin aiheutua ennalta arvaamattomia haittoja vesiluonnolle ja ruoppauskohteen naapurikiinteistöille. Siksi työ tulee suunnitella ja valmistella huolellisesti sekä varmistaa ympäristökeskukselta, onko hankkeelle haettava ympäristölupaviraston lupa.
Ensin selvitettävä, tarvitaanko kunnostukselle lupa
Lietteestä, matalikosta tai jostakin muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivällä on vesilain nojalla (Vesilaki 1:30) oikeus tietyin edellytyksin suorittaa toisenkin vesialueella rannan kunnostamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Käytännössä tämä mahdollistaa uimapaikkojen ja veneväylien ruoppaukset ja vesikasvillisuuden poiston vesialueilla, jotka useimmiten ovat jakamattomia kylän yhteisalueita. Vähäistä suuremmasta ruoppauksesta pitää tehdä ilmoitus vesialueen omistajalle ja Kainuun ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöluvan tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Kunnostuksen suunnitteluun on syytä varata aikaa
Hyvin suunniteltu hanke säästää kustannuksia ja ympäristöä. Suunnittelu kannattaa aloittaa kunnostusta edeltävänä kesänä, jolloin voidaan arvioida mahdollisten toimenpiteiden todellinen tarve ja laajuus. Kunnostuksesta on sovittava myös naapureiden ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kanssa. Mikäli hankkeesta aiheutuu vahinkoja tai haittoja, joista ei etukäteen ole pystytty sopimaan naapurien kanssa, on hankkeelle haettava ympäristölupaviraston lupa.
Ruoppauksen paras ajankohta on kevättalvi, jolloin työstä aiheutuvat haitat ovat vähäisimmillään. Ruoppauksesta vesistö samentuu väliaikaisesti, mikä saattaa estää kalojen kudun. Kesäkuukausina ruoppaus voi aiheuttaa häiriötä vesistön virkistyskäytölle, joten ruoppaus tulee aina suunnitella tehtäväksi tämän ajan ulkopuolella.
Ruoppaustyön valvonta kuuluu työn teettäjälle, joka myös vastaa ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta. Tämän johdosta hankkeen toteuttamisesta on hyvä sopia kirjallisesti ruoppausurakoitsijan kanssa. Ruoppausta toteutettaessa on työn teettäjän hyvä olla paikan päällä valvomassa työtä.
Perkausmassojen läjittäminen on myös suunniteltava ennakkoon
Vesialueelle tai vesijätölle läjittäminen tulee kysymykseen vain ympäristölupaviraston luvalla, ellei kysymyksessä ole merkityksetön määrä. Perkausmassat on levitettävä omalle tontille tai sovitulle maa-alueelle ja vältettävä aiheuttamasta haittaa rantaniityille ja puustolle. Läjitysalue on muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi.. Pienehkön aallonmurtajan voi rakentaa ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan.
Ruoppausmassoja, kiviä tai muitakaan maa-aineksia ei saa kasata rannan tuntumaan penkereeksi niistä aiheutuvan maisemallisen haitan vuoksi. Samasta syystä massoja ei tule käyttää tontin vesistön vastaisen rajan pengertämiseen. Syöpyneen rantapenkereen vahvistaminen kivillä on sen sijaan vähäisessä määrin mahdollista, mikäli se voi tapahtua rakentajan omalla alueella eikä täyttö ulotu vesialueelle. Tällöinkin on pidettävä huolta siitä, ettei toimenpiteellä muuteta merkittävästi alueen luontaista maisemakuvaa.
Yleisiä ohjeita mm. ruoppauksesta, vesikasvien niitosta ja laitureiden rakentamisesta löytyy verkkopalvelustamme (www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Rantojen kunnostus).
DI Heli Kortelainen, Kainuun ympäristökeskus, puh. 0400 284 657
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1