Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Näin susipannat toimivat - Tavoitteena pantojen maksimaalinen käyttöikä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Näin susipannat toimivat - Tavoitteena pantojen maksimaalinen käyttöikä

Tiedote.
Julkaistu: 09.11.2011 klo 13:43
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tutkii susien liikkumista, reviirien ja kannan kokoa sekä hirvieläinkantojen välistä vuorovaikutusta asentamalla susille GPS–GSM-lähettimillä varustettuja pantoja. Viive pantojen välittämissä tiedoissa on aiheuttanut kyselyjä muun muassa susipuhelinpalvelussa. Pantojen paikannusväli ja tietojen välittäminen on ohjelmoitu siten, että pantojen paristo kestää mahdollisimman pitkään. Mitä useammin panta lähettää tietoja, sitä lyhyemmäksi jää pannan käyttöikä.

Normaalisti panta ohjelmoidaan paikantamaan eläin neljän tunnin välein. Tutkittaessa susien saalistusta paikannusväli voi olla puoli tuntia tai tunti. Riittävän tiheän paikannusaineiston läpikäyminen maastossa koiran avulla antaa luotettavan aineiston susien hirvieläimiin kohdistamasta saalistuspaineesta. Nämä tehoseurantajaksot lyhentävät kuitenkin merkittävästi pannan pariston käyttöikää.

Paikannukset kerätään pantaan ”muistipakettiin”, johon mahtuu seitsemän havaintoa kerrallaan. Kun koossa on seitsemän paikannusta, yrittää panta lähettää havainnot GSM:n avulla palvelimelle, josta paikkatiedot saadaan numeerisena tietona.

Paikannustiheyden määrittäminen neljään tuntiin ja seitsemän paikannuksen kerääminen pannan muistiin ennen lähetystä tähtäävät pariston säästämiseen maksimaalisen käyttöiän saavuttamiseksi. Käytännössä pannat ovat yleensä toimineet vajaan vuoden.

Paikannukseen tarvitaan avoin maasto, tietojen lähettämiseen lisäksi GSM-kuuluvuus

Pannan GPS-laitteen tulee toimiakseen vastaanottaa signaalia useammasta satelliitista yhtäaikaisesti. Jotta paikannus onnistuu, täytyy eläimen olla riittävän avoimessa maastossa. Jos susi on paikannushetkellä niin peitteisessä maastossa, että pannan GPS-osa ei saa signaalia riittävän monesta satelliitista (ei ehdi laskea paikannusta), paikantaminen epäonnistuu. Jotta panta voi lähettää paikkatiedot, tulee eläimen olla GSM-kuuluvuusalueella.

Mikäli pannan paikannusväli on neljä tuntia ja kaikki perättäiset paikannukset onnistuvat, havaintoja saadaan 28 tunnin välein. Jos jokin paikannuksista epäonnistuu, yrittää panta seuraavaa paikannusta taas neljän tunnin kuluttua. Tällöin myös paikkatietojen lähettäminen lykkääntyy neljällä tunnilla. Jotta esimerkiksi susipuhelimesta voidaan palvella koiran kanssa metsälle lähteviä, tarvitaan lisäksi yhden ihmisen työpanos havaintojen vastaanottamiseen palvelimelta ja paikkatietojen siirtämiseen kartalle.

On tärkeää huomata, että pannan tiedot kertovat vain pantaa kantavan yksilön sijainnin. Susilauman muut yksilöt voivat liikkua samanaikaisesti eri puolilla reviiriään myös yksin tai pienissä ryhmissä.

Lisätietoa susipuhelimesta RKTL:n verkkosivuilta:
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susipuhelin.html

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Sanna Kokko, tutkimusmestari, puh. 020 575 1204

 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs