Tapio Nykäsen ja Leena Valkeapään toimittama Kilpisjärven poliittinen luonto – Matkoja Käsivarren kulttuurimaisemassa syväluotaa Käsivarren tunturimaisemaan liittyviä luontokäsityksiä ja erittelee luonnonkäytön ongelmia, kuten laidunmaiden riittävyyttä ja luonnosta riippuvaisten elinkeinojen sovittamista yhteen. Teoksen artikkelit ulottuvat Käsivarren kulttuurien historiasta aina keskusteluun Suurtuntureiden Kansallispuistosta.
Enontekiön Käsivarsi on suomalaisittain ainutlaatuista seutua. Alueella sijaitsevat Suomen ainoat yli tuhatmetriset tunturit sekä maan korkein kohta Halti. Kalkkipitoinen maa elättää kasvistoa, jota ei muualla maassa tavata. Kilpisjärven ympäristöllä on suurta kansallista merkitystä sekä matkailun että luonnontieteen näkökulmista.
Saamelaisille Käsivarsi on muinaista kulttuurimaisemaa, jota esi-isät ovat asuttaneet ylimuistoiset ajat. Satunnaisen kulkijan silmään autiolta näyttävä tunturimaa on porosaamelaisten kotipiiriä, jossa he yhä elävät.
Käsivarteen suunniteltiin vuosina 2012 ja 2013 kansallispuistoa. Pitkälle valmisteltu hanke haudattiin toistaiseksi vuoden 2014 alussa, kun ympäristöministeri Ville Niinistö jätti Suurtuntureiden puiston pois ehdotustensa joukosta. Metsähallitus, luonnonsuojelutahot, saamelaiskäräjät ja alueen poronhoitajat kannattivat puiston perustamista, mutta muu paikallinen vastustus kaatoi projektin. Vastahankaan asettuivat muun muassa Enontekiön kunta, Lapin Liitto sekä monet matkailuyrittäjät. Lausujilla oli erilaisia käsityksiä alueen suojelun tarpeesta sekä siitä, miten puiston perustaminen vaikuttaisi paikallisten oikeuksiin. Lisäksi lausujat olivat erimielisiä sen suhteen, kenen lähtökohdista luonnonkäyttöä tulisi suunnitella.
Kilpisjärven poliittinen luonto avaa erilaisten käsitysten taustalla olevia elämäntapoja ja niiden vuorovaikutusta. Monitieteisen kirjan teksteissä hahmotellaan seudun kulttuurihistoriaa ennen valtakunnan rajoja, porosaamelaista mielenmaisemaa, poron vaikutusta tunturiluontoon, alkuperäiskansan juridisia oikeuksia, suomalaisten ja norjalaisten matkailijoiden tunturimaisemaan liittyviä käsityksiä sekä kilpisjärveläisyyden olemusta.
Teos antaa tuoreita eväitä keskusteluun Lapin maankäytöstä sekä saamelaisuuden ja suomalaisuuden suhteista. Teoksen artikkelit valottavat luonnon ja kulttuurin yhteen kietoutumista sekä sitä, miten käsitykset luonnosta tuottavat yhteiskunnallista toimintaa.
Kirjan sisällysluettelo ja kirjoittajat.
Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Tapio Nykänen, [email protected], 040 522 6693 ja Leena Valkeapää, [email protected], 040 566 0807
Tapio Nykänen, Leena Valkeapää (toim.)
Kilpisjärven poliittinen luonto
Matkoja Käsivarren kulttuurimaisemassa
340 sivua | SKS 2016
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1