Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaatu nostetaan tyydyttävästä hyväksi

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaatu paranee Mikkelin vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon ja yhteistyön vaikutuksesta. Mittava puhdistamoinvestointi, uusi teknologia ja entistä parempi seuranta mahdollistavat vedenlaadun nostamisen tyydyttävästä hyväksi lähivuosien aikana.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupunki, alueen lupa- ja valvontaviranomaiset sekä turvallisuuden asiantuntijayritys Censeo Oy ovat yhdistäneet voimansa vesistönsuojelun helpottamiseksi ja Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaadun parantamiseksi. Yhteisessä hankkeessa luodaan järjestelmää, jolla vesistön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä saadaan entistä kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa. Järjestelmä on tarkoitus saattaa sekä yritysten että lupa- ja valvontaviranomaisten käyttöön.

Suomessa kerätään runsaasti tietoa vesistön tilasta, mutta haasteena on tiedon käytettävyys ja laatu. Tietovirrat ovat hajanaisia ja tieto on osin epätarkkaa. Suomen ympäristökeskus SYKE on kehittänyt vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmän (VEMALA), joka hyödyntää valtakunnallisia tietolähteitä ja -rekistereitä vesistön tilan seurantaan.  Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Ympäristömittauksesta myyntivaltti (YMMV) -hankkeessa VEMALA-malli lokalisoidaan Mikkelin seudulle ja mallia tarkennetaan mm. saattamalla kaikki alueella tuotettu ympäristötieto ja -havainnot mallissa hyödynnettäväksi. Samalla tiedon käytettävyyttä parannetaan jalostamalla sitä sekä kehittämällä käyttöliittymiä eri kohderyhmien tarpeisiin. Pilottikohteena kehitystyössä on Mikkelin eteläpuolinen Saimaa. Vesialueen tila on tällä hetkellä tyydyttävä, ja tavoitteena on nostaa se hyvälle tasolle.

Kehitystyön tuloksena VEMALA-malli  tuottaa paikallisesti entistä tarkempaa seurantatietoa vesistön tilasta. Tarkennetun mallin avulla pystytään luotettavasti varmistamaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Tämä auttaa kohdentamaan viranomaisten tai yritysten vesienhoitotoimenpiteitä, kuten kosteikkojen rakentamista tai poistokalastusta.

Tarkennettu malli uusine työkaluineen luo yrityksille paremmat edellytykset mm. ympäristön tilaan vaikuttavien investointipäätösten tekemiseen. VEMALA-malli ja sitä tukeva, hankkeessa rakennettava ja paikallisia vaikutuksia tarkentava Simulaatio-VEMALA nopeuttavat ja yksinkertaistavat myös yritysten lupamenettelyä ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Tähän saakka eri tahot ovat tuottaneet mm. lupaprosesseja varten omat laskelmansa vesistön tilasta, kun taas tulevaisuudessa osapuolilla on heti prosessin käynnistyessä sama tieto ja laskelmat käytettävissään.

– VEMALA-mallia on kehitetty todella pitkään, mutta mallin käyttöliittymä on soveltunut lähinnä omien kehittäjiemme käyttöön. YMMV-hankkeessa tehdään nyt hyvä harppaus siihen suuntaan, että tieto tulee Simulaatio-VEMALAn avulla helpommin muiden ympäristökentän ihmisten saataville, sanoo hydrologi Tiia Vento Suomenympäristökeskuksesta. – Myös alueellinen tarkentaminen on iso askel mallin kehittämisessä. Kaikki yli 2 metriä leveät uomat tulevat nyt malliin mukaan, ja alueellinen tieto saadaan näin huomattavasti tarkemmaksi.

Kehitystyön tavoitteena on myös nostaa yleistä tietämystä vesistön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jatkokehityksen kohteena on mm. vesistötiedon visualisoiminen kansalaisille käyttökelpoiseen muotoon esimerkiksi sovelluksena, jossa kuka tahansa voi helposti tarkistaa oman mökkijärvensä ajantasaisen vedenlaadun.  

– Mikkelissä tehdään uraauurtavaa työtä vesitekniikan kehittämisessä. Uusi jätevesipuhdistamo on valmistuessaan Euroopan nykyaikaisimpia ellei nykyaikaisin. Samalla Mikkeli siirtyy vesitilan seurannassa Suomen ja todennäköisesti Euroopankin kärkijoukkoihin, kommentoi ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. – Suomessa ei ole aikaisemmin käytetty tällaista automaattista mallia vesien tilan seurannassa tässä mittakaavassa. Mallilla on sekä laajenemismahdollisuuksia Suomessa minkä tahansa merkittävän vesistökuormittajan alapuolisessa vesistössä että vahvoja vientimahdollisuuksia.

YMMV-hankkeen rinnalla Censeo Oy kehittää omassa yrityskehityshankkeessaan työkaluja VEMALA-mallin tuottaman tiedon hyödyntämistä varten. – Yhdistämme Mipro Group -konsernin osaamisen ja karttapohjaisen tilannekuvamallin VEMALA-malliin, ja kehitämme menetelmiä, jotka helpottavat vesistön tilan visuaalista esittämistä sekä mahdollistavat tilannekuvan hyödyntämisen eri tarkoituksissa. Mikkelin eteläpuolisesta Saimaasta on hyvä aloittaa, mutta menetelmiä voidaan soveltaa niin kansalliseen kuin kansainväliseen käyttöön, sanoo turvallisuusasiantuntija Marko Varpunen Censeo Oy:stä. – Tämä on meille merkittävä suunnanotto, ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia vesistöturvallisuuden lisäksi laajemminkin ympäristöturvallisuuden, riskienhallinnan ja varautumisen alalla.

Lisätiedot:

Juho Kotanen, ELY-keskus Mikkeli, [email protected], 0295 024 192

Heikki Tanskanen, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, [email protected], 044 7944 719

Keijo Lindberg, Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, [email protected], 0295 017 026

Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus, [email protected], 0295 251 734

Marko Varpunen, Censeo Oy, [email protected], 044 749 1261

Jarmo Kastinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, [email protected], 040 4646 279