Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa on valmistunut julkaisu, joka selvittää Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden vesistökuormituksen kehitystä ja sen vaikutusta vesistöjen tilaan. Myös teollisella toiminnalla on oma roolinsa vesipolitiikan puitedirektiivin vesienhoidon toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa ja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa. Vaikka nykyään suurin osa vesistökuormituksesta tulee maataloudesta ja muista hajapäästölähteistä, on myös teollisuuden päästöillä paikallista merkitystä.
Kaakkois-Suomen alueella on erityisesti kemiallisella metsäteollisuudella ollut perinteisesti merkittävä asema vesiensuojelun kannalta. Julkaisusta käy ilmi, että kokonaispäästöt ovat puhdistusmenetelmien kehittymisen ansiosta merkittävästi vähentyneet 1990-luvun alun tilanteesta. Tämä näkyy myös jätevesien purkupaikkojen vesienlaadun paranemisena. Samalla teollisuuden suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on selkeästi pienentynyt. Vaikka normaalista toiminnasta aiheutuvat päästöt on saatu 1990-luvulla hallintaan, erilaisista puhdistamon häiriötilanteista syntyy edelleen tilapäisiä päästöjä, joilla on vaikutusta vesistöön. Siksi tällä vuosikymmenellä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi seisokkien jälkeisten häiriötilanteiden ehkäisemiseen. Useilla tehtailla on tehty investointeja tähän tarkoitukseen. Investoinneilla on tietyissä tapauksissa saatu merkittävästi vähennettyä häiriöherkkyyttä.
Vesienhoidon toimenpideohjelmissa on teolliselle toiminnalle muiden alojen ohella määritelty lisätoimet vesistöjen laadun tavoitetilan mukaan. Metsäteollisuuden lähellä olevat vesistöt Kaakkois-Suomessa pääsääntöisesti kuuluvat vuosien 2000-2007 tilanteesta vesipuitedirektiivissä tavoiteltuun hyvään ekologiseen tilaan. Ainoastaan virtausolosuhteiltaan hankala itäinen Pien-Saimaa on luokiteltu tyydyttävään luokkaan. Pien-Saimaan nykyiseen kriisitilaan eivät metsäteollisuuden päästöt ole syyllisiä. Käytettävissä olevan tiedon mukaan metsäteollisuudelle riittävät nykykäytännön mukaiset vesienhoitotoimenpiteet, joihin luetaan jo toteutetut ja sovitut toimet. Niiden tavoitteiden mukaan teollisuussektorin tulisi vähentää vuoteen 2015 mennessä ravinnepäästöjään 5 % vuoden 2006 tasosta.
Mahdollisissa ongelmatilanteissa voidaan harkita myös lisätoimia kuormituksen vähentämiseksi. Tällaiset toimenpiteet on harkittava laitoskohtaisesti. Harkinnassa on otettava huomioon mm. investoinnista saatava kustannus-hyöty-suhde verrattuna muiden sektorien vastaaviin toimiin.
Toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa annetut sektorikohtaiset päästötavoitteet otetaan huomioon teollisuuslaitosten ympäristölupaprosesseissa. Tässä yhteydessä määritetään tehdaskohtaiset päästörajat ja vaadittavat toimet. Vesienhoidon toimenpideohjelmien pohjalta kiinnitetään huomiota ennen kaikkea ravinnepäästöihin ja haitallisten aineiden hallintaan. Määräykset annetaan parhaillaan uudistettavina olevien parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vaatimusten mukaisesti.
Vesienhoidon toimenpideohjelmat ovat kansalaisten kuultavina vielä huhtikuun loppuun asti, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteisiin, joilla vedet saadaan hyvään tilaan!
Lisätietoja:
Kehitysinsinööri
Pekka Ojanen
puh. 040 767 5479
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1