Meritaimenen luonnonkantoja on rannikkojoissamme jäljellä enää noin tusina, ja niidenkin tila on äärimmäisen uhanalainen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen syksyn 2012 sähkökalastuksissa luonnossa syntyneitä poikasia tavattiin Perämeren meritaimenjoista erittäin vähän. Etelärannikon joista saatiin kuitenkin havaintoja kookkaista emokaloista. Syksyn tulvat helpottivat meritaimenten kutuvaellusta jokiin.
Tämän hetkisten tietojen perusteella alkuperäinen meritaimenen luonnonkanta on jäljellä Suomenlahden alueella kahdeksassa ja Saaristomeren alueella yhdessä jokivesistössä (Perniönjoki). Suomenlahdella myönteisintä kehitys on ollut Ingarskilanjoessa, Mankinjoessa, Espoonjoessa ja Mustajoessa. Koskikunnostukset ja myös parin viime vuoden runsaat sateet ovat edesauttaneet meritaimenen lisääntymistä. Syksyn tulvat helpottivat emokalojen nousua. Sipoonjoen ja Urpalanjoen tilanne on heikko. Siuntionjokea ja Virojokea ei tutkittu tänä vuonna.
Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa kesänvanhoja luonnonpoikasia oli enemmän kuin parina edellisvuotena. Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan säilyminen epävarmaa. Koskista löytyi sähkökalastuksissa vain muutamia taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia. Pakajoesta, joka on yksi Tornionjoen tärkeimpiä meritaimenen lisääntymisjokia, löydettiin vuoden 2012 sähkökalastuksissa yhteensä vain kolme kesänvanhaa poikasta. Myös muissa sivujoissa yksilömäärät jäivät erittäin pieniksi.
Tällä hetkellä suurin uhka meritaimenen luonnonkannoille on pääosin vapaa-ajankalastajien harjoittama verkkokalastus meressä. Saaliiksi saaduista taimenista suurin osa joutuu pyydyksiin jo ensimmäisen merivuoden aikana. Vain hyvin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa. Luonnonkantojen häviämisriski on erittäin suuri, jos merikalastuksen vaikutusta ei vähennetä esimerkiksi verkkojen silmäkokoa kasvattamalla sekä ajallisilla ja alueellisilla pyyntirajoituksilla. Tilannetta parantaisi myös kaikkien istutettavien meritaimenten rasvaeväleikkaus, jolloin saaliiksi saisi ottaa vain rasvaevättömiä taimenia ja luonnonkalat olisi vapautettava. Tornionjoessa lisääntynyt lohen vapakalastus on lisännyt myös meritaimeneen kohdistuvaa kalastusta. Jokialueella meritaimenkantojen tilaa voidaan parantaa muun muassa kalastusrajoituksilla, kunnostuksilla, kalateillä ja vesiensuojelutoimilla.
Lisätietoja RKTL:n verkkosivuilta:
http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/itameren_lohi_taimen/meritaimenkantojen_tila.html
Luonnossa syntyneiden kesänvanhojen taimenenpoikasten määrät Isojoen ja Tornionjoen
sivujoen Pakajoen koealoilla (Isojoki 1995–2012, Pakajoki 1997–2012).
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkija Ari Saura,
puh. 020 575 1266
tutkija Eero Jutila,
puh. 020 575 1255
tutkija Alpo Huhmarniemi,
puh. 020 575 1874
suunnittelija Ville Vähä,
puh. 020 575 1878
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: http://www.rktl.fi/, s-posti: [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1