|
|
Merimetson pesimäluoto |
Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvitykseen mukaan merimetsojen lanta ja pesimätavat vaikuttavat lintujen pesimäalueiden kasvistoon paikallisesti – suorat vaikutukset näkyvät lähinnä puustossa ja välittömästi pesäyhdyskunnan alueella. Vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mukaan merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon on osittain samanlaista kuin lokkien. "Ne lannoittavat oleskelualueitaan hyvin voimakkaasti. Paikoittain edes lintuluodoille tyypilliset typensuosijajäkälät eivät kestä merimetsojen lantakuormitusta."
Merimetsojen kallioisilla pesimäsaarilla Suomenlahdella sadevedet levittävät ja laimentavat merimetsojen lantaa kallioiden rakoihin ja juotteihin. Niissä lisäravinteiden myötä kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset merisaunio, ruoholaukka, vadelma ja keltamaksaruoho. Vaikka osa putkilokasvilajistosta hyötyy merimetsojen tuomasta lannoituksesta, osalle se on haitta.
Selvimmin ylimääräisestä lannoituksesta kärsivät happamilla mailla viihtyvät varpukasvit ja kataja sekä myös mänty ja koivu. Lannan lisäksi puuvartiset kasvit kärsivät merimetsojen aiheuttamista mekaanisista vaurioista, kun linnut katkovat oksia pesänrakennustarpeiksi. Eniten pesänrakennuksesta kärsivät katajat ja männyt. Puuvartisten ja typpeä karttavien kasvilajien hävitessä saarilta ravinteita suosivien lajien kuten maltsojen ja horsmien osuus kasvaa.
Kaikkiaan merimetson pesimäluodoilta tavattiin 192 kasvilajia. Yksikään niistä ei ole uhanalainen.
Merimetsojen pesinnällä on maisemallisia vaikutuksia, jotka ovat havaittavissa heti ensimmäisen pesintävuoden jälkeen. Lannan peittämä pesä- ja oleskelualue sekä kuolevat puut näkyvät kauas. Saarien kasvusto toipuu kuitenkin nopeasti, jos merimetsopopulaatio poistuu alueelta tai pienenee.
Kalansyöjinä merimetsot eivät levitä kasvien siemeniä. "Merimetsoyhdyskuntien suojeluksessa elää kuitenkin esimerkiksi lokkeja, joiden mukana saarille kulkeutuu myös niille varsin epätyypillisiä lajeja, kuten tomaatti ja auringonkukka", Ryttäri kertoo. Joillakin merimetsoyksilöillä on myös hauska tapa koristella pesänsä kukilla, kasvinlehdillä tai vaikkapa meren tuomilla värikkäillä köydenpätkillä.
Merimetso on Itämeren piirissä ja Suomen rannikolla voimakkaasti levittäytyvä ja rauhoitettu pesimälintu, jonka kannan kehitystä ja ekologisia vaikutuksia on seurattu tarkasti.
|
Saariston kasvisto toipuu nopeasti, jos merimetsopopulaatio muuttaa. Kasvit ovat palanneet Sköldharunin luodolle vain vuosi merimetsojen lähdön jälkeen. |
Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 692, [email protected]
Linkki tiedotteeseen ymparisto.fi:ssä
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=392431&lan=FI
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1