Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Merimetsojen vaikutus saariston kasveille on luultua pienempi

Suomen ympäristökeskus

Merimetsojen vaikutus saariston kasveille on luultua pienempi

Tiedote.
Julkaistu: 01.09.2011 klo 10:03
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

 
 

Merimetson pesimäluoto 
Östergaddenissa. 
Kuva: Terhi Ryttäri

Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvitykseen mukaan merimetsojen lanta ja pesimätavat vaikuttavat lintujen pesimäalueiden kasvistoon paikallisesti – suorat vaikutukset näkyvät lähinnä puustossa ja välittömästi pesäyhdyskunnan alueella. Vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mukaan merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon on osittain samanlaista kuin lokkien. "Ne lannoittavat oleskelualueitaan hyvin voimakkaasti. Paikoittain edes lintuluodoille tyypilliset typensuosijajäkälät eivät kestä merimetsojen lantakuormitusta."

Merimetsojen kallioisilla pesimäsaarilla Suomenlahdella sadevedet levittävät ja laimentavat merimetsojen lantaa kallioiden rakoihin ja juotteihin. Niissä lisäravinteiden myötä kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset merisaunio, ruoholaukka, vadelma ja keltamaksaruoho. Vaikka osa putkilokasvilajistosta hyötyy merimetsojen tuomasta lannoituksesta, osalle se on haitta.

Selvimmin ylimääräisestä lannoituksesta kärsivät happamilla mailla viihtyvät varpukasvit ja kataja sekä myös mänty ja koivu. Lannan lisäksi puuvartiset kasvit kärsivät merimetsojen aiheuttamista mekaanisista vaurioista, kun linnut katkovat oksia pesänrakennustarpeiksi. Eniten pesänrakennuksesta kärsivät katajat ja männyt. Puuvartisten ja typpeä karttavien kasvilajien hävitessä saarilta ravinteita suosivien lajien kuten maltsojen ja horsmien osuus kasvaa.

Kaikkiaan merimetson pesimäluodoilta tavattiin 192 kasvilajia. Yksikään niistä ei ole uhanalainen.

Merimetsosaarien kasvillisuus toipuu nopeasti

Merimetsojen pesinnällä on maisemallisia vaikutuksia, jotka ovat havaittavissa heti ensimmäisen pesintävuoden jälkeen. Lannan peittämä pesä- ja oleskelualue sekä kuolevat puut näkyvät kauas. Saarien kasvusto toipuu kuitenkin nopeasti, jos merimetsopopulaatio poistuu alueelta tai pienenee.

Kalansyöjinä merimetsot eivät levitä kasvien siemeniä. "Merimetsoyhdyskuntien suojeluksessa elää kuitenkin esimerkiksi lokkeja, joiden mukana saarille kulkeutuu myös niille varsin epätyypillisiä lajeja, kuten tomaatti ja auringonkukka", Ryttäri kertoo. Joillakin merimetsoyksilöillä on myös hauska tapa koristella pesänsä kukilla, kasvinlehdillä tai vaikkapa meren tuomilla värikkäillä köydenpätkillä.

Merimetso on Itämeren piirissä ja Suomen rannikolla voimakkaasti levittäytyvä ja rauhoitettu pesimälintu, jonka kannan kehitystä ja ekologisia vaikutuksia on seurattu tarkasti.

 

Saariston kasvisto toipuu nopeasti, jos merimetsopopulaatio muuttaa. Kasvit ovat palanneet Sköldharunin luodolle vain vuosi merimetsojen lähdön jälkeen. 
Kuva: Terhi Ryttäri 

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 148 692, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkki julkaisuun:

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön (Kuvat: Terhi Ryttäri)

Linkki tiedotteeseen ymparisto.fi:ssä

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=392431&lan=FI

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs