Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Majavajahdilla ehkäistään vahinkoja

Suomen riistakeskus

Majavajahdilla ehkäistään vahinkoja

Tiedote.
Julkaistu: 07.04.2016 klo 13:00
Julkaisija: Suomen riistakeskus

Keväisellä majavajahdilla ennaltaehkäistään paikallisia metsä- ja peltovahinkoja. Luonto tarjoaa pyytäjälle lisäksi aineettomia arvoja. Suomen kaksi majavalajia esiintyy maantieteellisesti pääsääntöisesti eri puolella maata, mutta raja-alueilla metsästävän on syytä olla tarkkana.

Maassamme tavataan kahta majavalajia: Länsi-Suomessa euroopanmajavaa ja Itä- ja Keski-Suomessa kanadanmajavaa. Vieraslajiksi laskettavaa kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, kun taas alkuperäislajistoomme kuuluvan euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan. Suomessa eletään kahden majavalajin kanssa, mutta pitkällä tähtäimellä majavakantojen hoidossa pyritään euroopanmajavan suosimiseen.

Arvokas riistaeläin

Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa majavan metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään. Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun asti. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista. Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.

Kanta-arviot kolmen vuoden välein

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein, ja niiden perusteella Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta. Vuoden 2013 laskennoissa laskettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 3900 ja enintään 7200 kanadanmajavaa. Kanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa kanta on kohtalainen, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa harva. Hämeessä majavien esiintyminen on vielä laikuittaista. Kanadanmajavien määrä on siten hieman pienentynyt vuoden 2010 jälkeen.

Luonnonvarakeskuksen euroopanmajavan kanta-arvio on vähintään 2400 yksilöä, mutta kannan koko saattaa olla yli 3000. Vuonna 2015 euroopanmajavia metsästettiin 181 yksilöä. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.

Lisäksi Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopanmajavia Ruotsin puolelta. Tiettävästi Luosujoella, Kesänkijoella ja Äkäsjoella Äkäslompolon yläpuolisilla vesillä on jo lisääntyvä kanta. Euroopanmajavia on mahdollisesti myös Pellonjärveen laskevissa vesistöissä. Parhaat edellytykset euroopanmajavakannan vahvistamiseen lienevät Lapissa, missä valtio on laajoilla alueilla ainoa maanomistaja.

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Pioneerilajina majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

Kaadetut puut sekä tulvivat tie-, metsä tai peltoalueet aiheuttavat paikoin maanomistajille suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

 

Lisätietoja:
Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Liitetiedostot

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs