Suomessa on kirjattu tällä hetkellä noin 23 000 haitallista ainetta sisältävää maa-aluetta, ja uusia alueita löydetään jatkuvasti. Etelä-Savossa puhdistettavia alueita on reilut 1 200. Alueita on puhdistettu 1990-luvun alusta lähtien, ja vuosittain Suomessa puhdistetaan 250 – 300 aluetta.
-Rahaa puhdistustyöhön on tähän mennessä käytetty kaikkiaan puoli miljardia euroa, kertoo erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta.
-Lähes 90 prosenttia kohteista kunnostetaan siten, että maa-aines kaivetaan pois ja loppusijoitetaan muualle.
Yksityisen rahoituksen osuus maaperän puhdistamisesta on noin 70 prosenttia, loput kustantaa valtio ja kunnat. Tyypillisimmillään valtio tai kunta kunnostaa omia entisiä teollisuusalueitaan asuntorakentamiseen.
Suomessa maaperän puhdistusta valvotaan Ely-keskusten kautta, ja valvontaa määrittelee ympäristönsuojelulaki vuodelta 2000.
-Siinä määritellään tarkasti, mitä maaperän pilaantuminen tarkoittaa, sekä mikä ja kenellä on ilmoittamis- ja puhdistamisvelvollisuus, Pyy selvittää.
Maaperän puhdistamiseen erikoistuneita yrityksiä on Suomessakin useita.
-Ympäristöriski syntyy, kun maaperään on kulkeutunut kemikaaleja tai muita haitallisia aineita ja niiden epäillään aiheuttavan haittaa, selvittää geologi ja ympäristökonsultti Mikael Takala Ramboll Finland Oy:stä.
Maaperä kunnostetaan joko poistamalla ympäristöriskin lähde tai eristämällä se muilla keinoilla. Riskiä voidaan myös rajoittaa esimerkiksi hajottamalla haitta-aineet vaarattomiksi.
Maaperän puhdistuksen kustannuksissa hintahaarukka on Takalan mukaan hyvin lavea ja lopullinen kustannus selviääkin useimmiten vasta työn edetessä.
-Jonkinlainen keskiarvo on 60 euroa tuhatta kiloa maa-ainesta kohden, mutta paljon riippuu siitä, millä aineella maaperä on pilaantunut, millainen on puhdistettava maaperä ja miten paljon joudutaan tekemään työtä aineen poistamiseksi tai haitattomaksi tekemiseksi.
Maaperän puhdistukseen on saatu hyvään vauhtiin myös Venäjällä. Varapuheenjohtaja Aleksej Petrov Pietarin Luonnonvarojen, ympäristönsuojelun ja ympäristöturvallisuuden komiteasta kertoo kaupungin panostaneen erityisesti vanhojen teollisuusalueiden puhdistamiseen.
-Pietari on vuosisatojen ajan ollut suuri teollisuuskeskus, josta viime vuosikymmenten aikana monet isot yritykset ovat siirtyneet pois keskustan läheisyydestä. Teollisuusalueiden puhdistaminen asuin- ja liikekäyttöön onkin yksi isoimpia käynnissä olevia puhdistusprojekteja.
Myös entisten kaatopaikkojen ja jätemaiden kunnostus on Pietarille suuri haaste.
Aleksej Petrov korosti Pietarin etsivän puhdistustyöhön aktiivisesti yhteistyökumppaneita myös maan rajojen ulkopuolelta.
-Tavoitteemme on käyttää maaperän puhdistuksessa mahdollisimman tehokkaita ja nykyaikaisia menetelmiä ja siksi etsimme aktiivisesti yhteistyökumppaneita myös ulkomailta.
Tilaisuus yhteistyökumppaneiden etsimiseen avautui Mikkelissä syyskuun 20. ja 21. päivä, kun venäläiset ja suomalaiset maaperän tutkimiseen ja puhdistamiseen erikoistuneet organisaatiot ja yrittäjät kohtasivat toisensa kaksipäiväisessä asiantuntijaseminaarissa. Osallistujia seminaari keräsi yli 50, puolet Suomesta ja puolet Venäjältä. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yrityksille tarjottiin mahdollisuus esittäytyä toisilleen verkottumisosuudessa.
Seminaari oli osa Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n ja Miset Oy:n yhteisen Pietarissa toimivan Yritysten Ympäristötiedotuskeskuksen toimintaa.
Lisätietoja:
Karoliina Tanskanen, ISBE Oy, puh. +358 44 767 8482, s-posti: [email protected]
Anna-Liisa Immonen, Miset Oy, puh. +358 50 311 7131, s-posti: [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1