Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Maailman vesipäivän teemana rajavedet

Maailman vesipäivän teemana rajavedet

Julkaistu: 23.03.2009 klo 14:56
Julkaisija:

Vesivarojen merkitys maailmassa kasvaa nopeasti. Vesistöjen hyvän tilan ja käyttökelpoisuuden turvaaminen ovat keskeisiä haasteita lähivuosikymmeninä. YK:n julistamana Maailman vesipäivänä pohditaan tänä vuonna ihmisten oikeutta puhtaaseen veteen: aiheena on Rajavedet ”Shared waters - Shared opportunities”. Vesipäivää vietetään Suomessa maanantaina 23.3.2009 Lappeenrannassa.

Vesivarojen merkitys maailmassa kasvaa nopeasti. Vesistöjen hyvän tilan ja käyttökelpoisuuden turvaaminen ovat keskeisiä haasteita lähivuosikymmeninä. YK:n julistamana Maailman vesipäivänä pohditaan tänä vuonna ihmisten oikeutta puhtaaseen veteen: aiheena on Rajavedet ”Shared waters - Shared opportunities”. Vesipäivää vietetään Suomessa maanantaina 23.3.2009 Lappeenrannassa.

Rajavesistöjä seurataan Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus toteuttaa toimialueellaan rajavesistöjen seurantaa osana ympäristöhallinnon yhteistä vuosien 2009–2012 seurantaohjelmaa. Seurantaa tehdään Laatokkaan laskevissa Jänisjoessa, Kiteenjoessa ja Tohmajoessa sekä Vuoksen vesistöalueella Karjalan Pyhäjärvessä, joka sijaitsee osin Suomen, osin Venäjän puolella. Näiden vesistöjen seuranta raportoidaan osana raportoidaan osana YK:n Euroopan talouskomission rajavesistöjen seurantaa.  Vuoksen vesistöalueelta seurantaohjelmassa ovat lisäksi Venäjältä Suomeen laskevat Lieksanjoen Haapavirta Ruunaan yläpuolella, Koitajoen yläjuoksu ja Koitajoen Möhkö.

Jänisjoen virtaama- ja vedenkorkeusseurannat ovat voimalaitosten lupavelvoitteena. Lieksanjoen  ja Koitajoen yläjuoksujen sekä Kiteenjoen virtaamaa seuraa ympäristökeskus. Hydrologisia tietoja käytetään mm. vesistöjen tulvatilanne-ennusteisiin, ja ne toimitetaan myös venäläisen osapuolen käyttöön.

Seurantaan kuuluu järvi- ja jokivesistöissä vedenlaadun seuranta vähintään neljästi vuodessa. Jokien biologiaa seurataan vuosittain, Jänisjoen yläjuoksulla seurantajakso on kolme vuotta. Tohmajoesta analysoidaan vain piilevät. Kalastoa seurataan kolmen vuoden välein Jänisjoen ylä- ja alajuoksulla ja Lieksanjoella, Koitajoen yläjuoksulla joka kuudes vuosi. Karjalan Pyhäjärvessä biologista seurantaa (syvänteiden ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet, kasviplankton ja rantavyöhykkeen päällyslevät) tehdään vuosittain kahdella seurantapaikalla.

Vedenlaatu

Pohjois-Karjalasta Laatokkaan laskeviin Jänis-, Kiteen- ja Tohmajokiin kohdistuu hajakuormitusta sekä asutuksen ja turvetuotannon kuormitusta jonkin verran. Näiden jokien fosforipitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet viime vuosina noin 15 µg/l. Lieksanjoen yläjuoksulla fosforin vastaavat arvot ovat olleet alle 10 µg/l. Koitajoen Möhkössä fosforin keskiarvot ovat viime vuosina pienentyneet, ne ovat hieman joen yläjuoksun lukemia suuremmat.

Kirkasvetinen Karjalan Pyhäjärvi edustaa vähäravinteista suurta järveä, jonka vesialue kuuluu Natura2000-ohjelmaan. Järveen kohdistuva pistemäinen ja hajakuormitus on vesiensuojelutoimien ansiosta vähentynyt. Tämä näkyy vähittäisenä fosforipitoisuuden ja levämäärää kuvastavan klorofylli-a:n pitoisuuden alentumisena ja näkösyvyysarvojen nousuna. Karjalan Pyhäjärvi ry on talkootyönä seurannut järven näkösyvyyttä vuodesta 1997 alkaen. Järven pitkän viipymän vuoksi se on herkkä kuormitusmuutoksille, ja esim. runsassateisten vuosien huuhtoutuman lisäys näkyy veden ravinnearvojen nousuna ja näkösyvyysarvojen pienentymisenä.

Vesistöjen tila ja luokittelu 2008

Vuonna 2008 ensi kertaa tehdyssä vesistöjen ekologisen tilan arvioinnissa voimakkaasti muutetuksi (voimalaitosrakentaminen) luokiteltu Jänisjoki on saavutettavissa olevalta tilaltaan hyvä. Koitajoki ja Lieksanjoki olivat kalaston, pohjaeläimistön ja päällyslevien perusteella hyvässä ekologisessa tilassa. Myös Kiteenjoki ja Tohmajoki ovat hyvässä tilassa. Pyhäjärvestä on runsaasti tietoa biologisista tekijöistä usealta vuodelta. Järvi luokiteltiin erinomaiseen ekologiseen tilaan.

Ekologisen tilan luokittelussa on käytetty biologisten muuttujien tuloksia. Jokien tilaa on arvioitu koskialueiden kalaston, pohjaeläimistön ja päällyslevien perusteella ja järvien tilaa syvänteiden pohjaeläimistön, kalaston, kasviplanktonin ja klorofylli-a-tiedoilla sekä rantavyöhykkeen vesikasvillisuuden perusteella. Sekä järvi- että jokialueilla luokitusta tukevina tekijöinä on käytetty tietoja vedenlaadusta ja hydro-morfologiasta. Luokittelussa on käytetty vuosien 2000-2007 tietoja.

Lisätiedot:

Hydrologia: diplomi-insinööri Teppo Linjama, puh. 040 883 108
Vesistöjen ekologinen tila ja luokittelu: erikoistutkija Hannu Luotonen, puh. 040 720 6255,
Veden laatu ja luokittelu: limnologi Riitta Niinioja, puh. 040 745 5725.

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs