Maa- ja metsätalousministeriö teki heinäkuun alussa yllättäen esityksen, jonka mukaan itämerennorpan pyynti alkaisi Pohjanlahdella tavanomaisena metsästyksenä. Asetusmuutos tulisi voimaan jo elokuun alussa. Pyyntikiintiöksi ministeriö esittää 100 yksilöä. Edellisessä asetuksessa itämerennorpan metsästys sallittiin ainoastaan poikkeusluvalla.
Mikään muu maa ei ole sallimassa itämerennorpan pyyntiä, sillä kanta on vain murto-osa aikaisemmasta ja norpat ovat vasta toipumassa ympäristömyrkkyjen ja liikapyynnin aiheuttamasta romahduksesta.
Itämerennorppa on määritelty tuoreessa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviossa uhanalaiseksi. Norppia havaittiin Pohjanlahdella tämän vuoden laskennoissa Ruotsissa ja Suomessa noin 7 000 yksilöä. Itämeren suojelukomissio Helcomin hyljetyöryhmän asiantuntijoiden mukaan pyynnistä on pidättäydyttävä täysin, jos kanta on alle 10 000 yksilöä.
Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa esitystä itämerennorpan pyynnin aloittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön esittämä sadan yksilön pyyntikiintiö olisi lisäksi kannan kokoon ja kasvunopeuteen nähden erittäin suuri.
"Mikään muu maa ei ole sallinut tai sallimassa itämerennorpan pyyntiä. Esitetty pyynti vähentäisi selkeästi itämerennorpan kannan kasvua ja estäisi sen toipumista ilmastonmuutoksen uhkaa kestäväksi", Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää samalla harmaahylkeen eli hallin pyyntikiintiöksi 1 050 yksilöä.
Suomen metsästysalueella on laskennoissa tavattu viime vuosina vain 3 000-4 000 harmaahyljettä. Reilun tuhannen hallin pyyntikiintiö johtaisi toteutuessaan lajin vähenemiseen Suomessa ja vaarantaisi lajin suotuisan suojelun tason.
"Mikäli muut Itämeren valtiot noudattaisivat samaa pyyntipolitiikkaa kuin Suomi, harmaahylkeen pyyntikiintiö alueella olisi 8 000 yksilöä ja johtaisi toteutuessaan muutamassa vuodessa lajin paikalliseen sukupuuttoon", Kuronen sanoo.
Luonnonsuojeluliitto esittää, että harmaahylkeen pyyntikiintiö asetetaan 1 050 sijasta korkeintaan 350 yksilöön, mikä vastaa kymmentä prosenttia Suomen metsästysalueen kannasta ja samalla suunnilleen Suomen vuotuista osuutta harmaahyljekannan kasvusta.
Luonnonsuojeluliitto kiinnittää huomiota siihen, ettei itämerennorpan ja harmaahylkeen osuutta kalastusvahingoista ole mitenkään eritelty. Se antaa väärän kuvan itämerennorpan aiheuttamista vahingoista, jotka ovat tutkimusten mukaan vähäiset.
"Norpat eivät juurikaan käy pyydyksillä. Merkittävää painetta pyynnin aloittamiselle ei siten kalastusvahinkojen takia ole", Kuronen toteaa.
Uhanalaisen itämerennorpan metsästyksen aloittaminen olisi suojeluvaikutuksiltaan vakava, poliittisesti paha tyylirikko ja saisi varmasti kansainvälisestikin kielteistä huomiota osakseen.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti esityksestä 3. heinäkuuta. Järjestöille annettiin lausuntoaikaa vain 18. heinäkuuta saakka.
"Näin merkittävän uhanalaista lajia koskevan esityksen tekeminen keskellä kesälomakautta ja vain 15 päivän lausuntoajalla on törkeää. Lausuntopyynnön ajankohta ja esityksen sisältö osoittaa, että maa- ja metsätalousministeriö haluaisi aloittaa kansainvälisesti uhanalaisen lajin pyynnin mahdollisimman vähäisellä huomiolla", sanoo Kuronen.
Lajit: Harmaahylje (Halichoerus grypus) ja itämerennorppa (Pusa hispida botnica) ovat ainoat Suomen merialueilla elävät hylkeet.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen, puh. 0400 153 133
Toimituspäällikkö Antti Halkka, puh. 040 700 65 82
Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Maija Lielahti, verkkotoimittaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], puh. 046 600 0598, www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1