Luonnon terveysvaikutusten tutkimus laajenee

Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi -tutkimuksessa tehtiin kysely 15–75-vuotiaille suomenkielisille tamperelaisille ja helsinkiläisille. Kyselyssä selvitettiin kaupunkilaisten luontosuhdetta, luonnon käytön vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin sekä mielipaikkoihin liittyvää elpymistä eli kokemuksia rentoutumisesta ja rauhoittumisesta, keskittymiskyvyn elpymisestä ja ajatusten selkiintymisestä.

Elpymiskokemukset mieluisissa luontoympäristöissä olivat selvästi vahvempia kuin mieluisissa kaupunkiympäristöissä. Luontoympäristöjen välilläkin oli eroja. Parhaiksi alueiksi koettiin laajahkot metsä- tai virkistysalueet sekä rannat. Puistoja pidettiin vain vähän rakennetun ympäristön mielipaikkoja elvyttävämpinä. Heikoimmat elpymiskokemukset saatiin rakennetun ympäristön mielipaikoissa.

Luonnossa oleskelu ja ulkoilu vaikuttaa myönteisesti ihmisen kokemaan psyykkiseen terveyteen. Luontokokemukset vaikuttavat mielialaan lisäämällä positiivisia ja toisaalta vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Tämä koskee vapaa-ajan lisäksi myös opiskeluun tai työhön liittyvää luonnossa liikkumista. Vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa, kun lähiviheralueita käytetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2–3 kertaa kuukaudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualla Euroopassa. Luonnon käytön fysiologisia vaikutuksia on tutkittu erityisesti Japanissa

Kaupunkilaisista laajin ryhmä valitsee mielipaikakseen edelleen metsän tai muun luonnonvaraisen viheralueen. Vain viisi prosenttia kaupunkilaisista luokiteltiin ”tosi urbaaneiksi”, joille tärkeintä ovat rakennetun kaupunkiympäristön palvelut ja joille luonto kaupunkiasumisessa merkitsee vähän. Kaupunkiviheralueiden aktiivisen käytön ja hyvinvointivaikutukset mahdollistuvat vain mikäli laadukkaita viheralueita säilytetään asukkaiden helposti saavutettavissa.

Ulkoilun ja muun luonnossa virkistäytymisen hyvinvointivaikutukset näkyvät kolmella tavalla. Luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä ja luonnon tapahtumien seuraaminen tuottaa mielihyvää. Toiseksi luonto innostaa liikkumaan, joka auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä. Kolmanneksi monet ulkoilu- ja luontoharrastukset edesauttavat sosiaalisten kontaktien hoitamista ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia niistä vetäytymiseen.

Tutkimus laajenee koko väestöä koskevaksi toukokuussa tehtävällä kyselyllä

Uudessa tutkimuksessa selvitetään, mitä lisäarvoa hyvinvoinnille ja terveydelle tulee siitä, että liikunta tapahtuu luontoympäristössä eikä rakennetussa ympäristössä ja sisäliikuntatiloissa. Tätä lähestytään selvittämällä miten voimakkaita elvyttäviä ja hyvinvoinnin paranemista tukevia kokemuksia ulkoilevilla henkilöillä on, sekä onko hyvinvointihyödyillä eroa riippuen siitä, minkälaisesta luontoympäristöstä niitä saadaan.

Tutkimus liittyy laajaan ulkoilututkimukseen, jonka aineistonkeruu jatkuu vuonna 2010. Samalla tuotetaan myös uudet Ulkoilutilastot, joita voidaan laajasti hyödyntää virkistysalueiden ja ulkoilupalveluiden suunnittelussa.

Tutkimusyhteistyötahot

Metsäntutkimuslaitos (Metla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto ja UKK-instituutti

Kuva

• Kevätsää on houkutellut koko perheen ulkoilemaan. (5,17 Mb)

Kuva annetaan tiedotusvälineiden käyttöön kertajulkaisuoikeudella tähän tiedotteeseen liittyvän jutun yhteydessä. Kuvaa käytettäessä mainitaan lähteeksi Metla/Erkki Oksanen.