Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Lounais-Suomen ympäristöstrategian ja –ohjelman toteutumisen ensimmäinen seurantakierros tehty

Lounais-Suomen ympäristöstrategian ja –ohjelman toteutumisen ensimmäinen seurantakierros tehty

Julkaistu: 10.12.2008 klo 09:42
Julkaisija:

Ympäristöstrategian ja -ohjelman toteutus on lähtenyt käyntiin kohtalaisesti, joiltakin osin hyvin. Toimenpiteet ovat käynnistyneet vähitellen, ja niiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Näyttää siltä, että strategia ja ohjelma on otettu käyttöön vaihtelevasti.

Ympäristöstrategian ja -ohjelman toteutus on lähtenyt käyntiin kohtalaisesti, joiltakin osin hyvin. Toimenpiteet ovat käynnistyneet vähitellen, ja niiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Näyttää siltä, että strategia ja ohjelma on otettu käyttöön vaihtelevasti.

Maakuntaliitot ja Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat hyödyntäneet ohjelmaa hyvin omassa toiminnassaan, erityisesti alueellisten kehittämisohjelmien laatimisessa ja ympäristöhankkeiden edistämisessä. Ohjelmassa olevien konkreettisten toimien toteutus on ollut heikompaa, johtuen mm. siitä, että ohjelmassa ei ole aina pystytty riittävän selkeästi osoittamaan toteuttajaa eikä rahoituslähdettä.

Ympäristöstrategia vuoteen 2020 ja -ohjelma 2007 - 2012 valmisteltiin laajassa alueellisessa yhteistyössä. Asetetut tavoitteet ja yhdessä suunnitellut toimenpiteet koskettavat kaikkia tahoja ja ihmisiä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Laajojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä

Strategian ja ohjelman toteutumista seurataan vuosittain raportilla, johon kootaan strategian seurantaindikaattorit ja ohjelman keskeistentoimenpiteiden toteutumistilanne.

Seurannan tehtävä on

  • näyttää toteen ympäristön tila ja siinä tapahtuneet muutokset,
  • tunnistaa ne osa-alueet, joissa ei ole edetty sovitulla tavalla, ja joihin tulee yhteistyössä suunnata lisää voimavaroja sekä
  • kannustaa kaikkia toimijoita jatkamaan sovittujen toimenpiteiden toteutusta.

Raportti perustuu alueen toimijatahojen asiantuntija-arvioihin. Asiantuntijatahoja ovat olleet Lounais-Suomen ympäristökeskus, maakuntien liitot, kuntien edustajat, TE-keskukset, Tiehallinto, maakuntamuseot, VALONIA (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) ja Satakunnan Energiatoimisto. Indikaattorit perustuvat tilastotietoon. Indikaattoreiden analysointi ja toimenpiteiden toteuttamisasteen arviointi on ollut eri alojen asiantuntijoiden tehtävä. Tästä syystä myös toisenlaisia näkemyksiä voi tulla esille. Syvällisempiin tarkasteluihin päästään vähitellen raportoinnin kehittyessä.

Seurantatulosten perusteella on määritelty lisäpanostustarpeita tärkeiksi katsottujen, mutta heikosti edenneiden toimenpiteiden osalta. Tällaisia ovat mm. alueellisen energiasuunnitelman laatiminen, kestävän yhdyskuntarakenteen turvaaminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi, vesien sisäisen kuormituksen tutkimus sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Ilmastonmuutos suuri haaste

Strategian suurimpia haasteita ovat ilmastonmuutosta hillitsevien ja siihen sopeutumista edistävien toimien toteuttaminen. Tähän liittyy keskeisesti myös kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen. Muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tarvitaankin erityisesti energiantuotannossa ja -käytössä, liikenteessä sekä yhdyskuntasuunnittelussa.

Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen osalta on nähtävissä pyrkimyksiä myönteiseen suunnanmuutokseen, mutta tulokset ovat kokonaisuuden kannalta heikot. Kuntien yhdistyminen suuremmiksi yksiköiksi tulee pitkällä aikavälillä parantamaan tilannetta, esimerkiksi uuden Salon kaupungin alueella. Joukkoliikenteen, palvelujen ja asumisen kestävän suunnittelun ja järjestämisen esteenä on kaupunkiseutujen läheisyydessä olevien kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä. Maankäytön suunnittelussa tulisi päästä kaupunkiseuduilla yhteiseen linjaan, ja suunnitteluperusteiden tulisi olla kestävän alueidenkäytön mukaisia. Näin henkilöautoliikenteen jatkuva kasvu voitaisiin kääntää laskuun ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Väistämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulee ennakoida mm. tulvasuojelussa, maankäytössä ja rakentamisessa. Pato- ja muiden vesirakenteiden mitoitusta on tarkistettava. Yksittäisiin rakennuksiin kohdistuu veden, tuulen ja lämpötilan aiheuttamaa painetta ja kulutusta, mikä tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon rakentamisessa. Tulvariskien vuoksi myös vesihuollon toimintavarmuutta on parannettava.

Ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt ovat jatkuvasti nousseet, mikä johtuu mm. liikennemäärien kasvusta. Tämä taas yhdistyy yhdyskuntarakenteen hajanaisuuteen ja työpaikkaliikenteen kasvuun sen myötä.

Rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet selvästi ja typpipäästöt ovat pysyneet samalla tasolla huolimatta tuotannon kasvusta. Tämä johtuu teollisuudessa ja energiantuotannossa tehdyistä prosessi- ja puhdistusteknisistä parannuksista sekä liikenteen osalta katalysaattoreiden yleistymisestä. Herkillä alueilla luonnon sietokyky ylittyy edelleen. Päästöjen väheneminen edellyttää erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon kokonaispäästöjen vähentämistä siirtymällä parempaan tekniikkaan ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin sekä pyrkimällä liikennemäärien vähentämiseen.

Maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon yhteistä hydrologista suunnittelua on tehty yleispiirteisesti vesienhoitosuunnitelmien yhteydessä. Suunnittelu ei ole edennyt konkreettiselle tasolle, mutta työtä voidaan jatkaa toimenpideohjelmia viimeisteltäessä.

Jätteiden hyötykäytön edistäminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen lyövät kättä bioenergian käytössä. Esimerkiksi lietelantaa mädättävä biokaasulaitos Vehmaalla ja jätevesilietettä mädättävä biokaasulaitos Turussa ovat näyttöjä positiivisesta kehityksestä. Uuden tekniikan käyttöön ottoon on liittynyt ongelmiakin. Biokaasulaitosten kehittäminen on ilmansuojelullisesti (fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen) ja vesiensuojelullisesti (lietelannan peltolevityksen väheneminen) erittäin positiivista, mutta paikallisesti elinympäristön laatuun alkuvaikeudet, mm. hajuongelmat ovat vaikuttaneet heikentävästi.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen vähentämisellä on vaikutusta sekä vesiensuojelun että ilmansuojelun kannalta. Kaatopaikkoja oli alueellamme v. 2002 14 ja v. 2007 9 kpl. Suurten jäteasemien rakentaminen mahdollistaa jätteiden käsittelyn ja läjitysalueiden taloudellisesti tehokkaan hoidon. Vesienkäsittely ja kaatopaikkakaasujen keräys ja käsittely on taloudellisesti mahdollista vain suurissa yksiköissä. Suurimmissa jätekeskuksissa on otettu kaatopaikkakaasu hyötykäyttöön.

Jätteiden hyötykäyttö on edistynyt hitaasti, mutta tilanne paranee, jos jätemateriaaleja hyödyntävät laitokset ovat toiminnassa vuosikymmenen lopulla.

Pintavesiensuurin ongelma on rehevöityminen sisävesissä sekä rannikko- ja saaristoalueella

Vesien tilan parantamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita ja toimintaa, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Lisäksi myönteistä kehitystä hidastaa vesistöjen pohjaan varastoituneet sekä muualta alueellemme kulkeutuvat ravinteet. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi vesien tilaan.

Varsinais-Suomessa maatiloista 95% on sitoutunut ympäristötukeen. Koska talvet näyttävät muuttuneen sateisiksi ja lauhoiksi, on tavoitteena ollut peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Tavoitteesta toteutui merkittävä osa, kun toimenpiteestä tuli Varsinais-Suomen suosituin maatalouden ympäristötuen lisätoimenpide.

Myös tänä syksynä voimaan tullut erityisympäristötuen muoto ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (maan fosforipitoisuuden alentaminen) kiinnosti lähinnä vain varsinaissuomalaisia viljelijöitä, sillä 15 hakemuksesta 11 kpl tuli tältä alueelta. Se osoittaa alueen viljelijöiden kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja tietoisuutta keskeisistä asioista.

Suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmat ovat kohdealueillaan saaneet viljelijöitä hakemaan aikaisempaa enemmän erityisympäristötukia ja toteuttamaan toimenpiteitä. Esimerkiksi Kiskossa oli vuonna 2004 sopimuksia 60 hehtaarille ja vuonna 2007 jo 117 hehtaarille - yleissuunnitelma alueelle tehtiin vuonna 2005.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen parantamiseen liittyvä työ on edennyt merkittävästi. Turun Kakolan jätevedenpuhdistamon käynnistyessä noin 250.00 asukkaan jätevedet johdetaan puhdistettavaksi tehokkaaseen laitokseen. Tämä vähentää Turun seudun merialueen rasitusta erityisesti typen osalta. Porin jätevedenpuhdistamon saneeraus on alkamassa, ja jatkossa noin 100.000 asukkaan jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Siirtoviemäriä Harjavalta - Pori rakennetaan tähän tarkoitukseen parhaillaan. Alueellisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien avulla ollaan kautta alueen siirtymässä suurempiin käsittely-yksiköihin.

Pohjavesien yleistila on hyvä

Ihmisen toiminnot ovat jatkuva uhka pohjavedelle. Koska pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton, pohjavesien suojelua toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevin keinoin. Pohjavesien laatuun kohdistuu uhkia erityisesti maantiekuljetuksista. Turun tiepiirin alueella on noin 650 kilometriä maanteitä, jotka kulkevat pohjavesialueilla. Näistä teistä ykköshoitoluokkiin kuuluu yhteensä 150 km. Turun tiepiiri on rakentanut pohjavesisuojauksen 14 tieosuudelle, ja niiden yhteispituus on yli 30 km. Tulevia suojauksia rakennetaan joko erillishankkeina, jos suojaus on todettu mm. riskipisteytyksellä välttämättömäksi, tai muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä (mm. Maskun Humikkala - Alhon ja Linnavuoren pohjavesialueille suojaukset rakennetaan valtatie 8:n nelikaistaistamisen yhteydessä.

Raportti löytyy näiltä nettisivuilta

Ympäristön tila 2007 -raportti on kokonaisuudessaan saatavissa sähköisessä muodossa näiltä nettisivuilta samoin kuin tiivistelmä, joka on julkaistu Katsaus-sarjassa. Katsaus on saatavissa myös painettuna. Molemmat julkaisut ovat ilmestyneet suomeksi ja ruotsiksi.

Lisätietoja:

suunnittelija Nina Myllykoski, puh. 0400 383 775
apulaisjohtaja Osmo Purhonen, puh. 0400 827 981

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs