Rakennustarkastustoiminnan ja sen yhteistyön kehittäminen Lapin läänissä –esiselvityksessä on kartoitettu rakennusvalvonnan nykytilaa Lapin kunnissa ja selvitetty erityisesti kuntien rakennustarkastustoiminnan parissa työskentelevien viranhaltijoiden käsityksiä vaihtoehtoisista yhteistyökäytännöistä. Hyvänä asiana pidettiin vapaamuotoisen yhteistyön lisäämistä ammatilliseen tukeen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä toivotaan lisättävän maltillisesti pienillä askelilla kerrallaan. Kuntien rakennusvalvonnan yhteistä toimintapolitiikkaa kehittämällä ja lisäämällä informaatioteknologian, kuten yhteensopivien ohjelmistojen hyödyntämistä luodaan edellytykset yhteistyön syvenemiselle.
Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton mukaan rakennusvalvontayhteistyötä tulee edistää ja alueellisilla ympäristökeskuksilla on tässä työssä keskeinen rooli. Lapin erityisolosuhteista johtuen toimivien ja kustannustehokkaiden yhteistyömallien kehittäminen on haasteellista ja vaatii todennäköisesti erityisiä ratkaisuja onnistuakseen. Mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen yhteydessä on tullut selville, että Lapissa kunnat haluavat pysyä itsenäisinä eikä kuntaliitoksia ole lähitulevaisuudessa odotettavissa
Kuntien rakennustarkastajien yhteydenottojen perusteella ongelmaksi on koettu pienten kuntien rakennusvalvontojen henkilöstön resurssien kapeus ja osaltaan myös viranhaltijoiden pätevyys vaativien kohteiden lupaharkinnassa. Lapissa on useita kuntia, joiden koko teknisellä osastolla on käytettävissä vain 1 - 2,5 henkilötyövuoden työpanos, toimistohenkilökunta mukaan lukien. Rakennusvalvonnan resursseja vähentävät myös pitkät välimatkat, jolloin lakisääteisiä katselmuksiakin joudutaan priorisoimaan. Tällä hetkellä kuntien rakennusvalvonnat toimivat itsenäisesti, joskin Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat ovat tehneet maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n mukaisesti yhteistyösopimuksen rakennusvalvonnan osalta.
Ympäristökeskuksen Rovaniemen ammattikorkeakoululta ja Lapin yliopistolta tilaaman esiselvityksen aineisto kerättiin kahdella opinnäytetyöllä. Ammattikorkeakoulun internet-kyselyllä saatiin vastaukset kaikista Lapin kunnista. Yliopiston osuudessa tehtiin 10 teemahaastattelua. Molemmat aineistot tukivat toisiaan. Esiselvitys tuotti varsin kokonaisvaltaisen ja monipuolisen kuvan rakennustarkastustoiminnasta Lapissa.
Internet-kyselyn vastauksissa oli yhteistyölle myönteinen vire. Rakennustarkastajien työssä tulevat korostumaan lähivuosina mm. energiatehokkuuteen ja jätehuoltoon liittyvät kysymykset. Insinööriopiskelija Lauri Pasasen mukaan vastaajat pitivät rakennustarkastajien erikoistumista lähes poikkeuksetta kannatettavana keinona vastata Lapissa rakennusvalvonnan olemassa oleviin ja tuleviin osaamishaasteisiin.
Kuntien yhdistelmävirkoja ei sen sijaan pidetty hyvänä ratkaisuna johtuen kuntien välisistä etäisyyksistä ja isoista pinta-aloista. Lapissa rakentaminen noudattaa vuodenaikojen mukaista rytmitystä ja työaika joustaa työmäärän mukaan. Lapin ympäristökeskuksen toimeenpanemia seutukuntakohtaisia tiimipalavereita pidettiin hyvänä keinona toteuttaa ja vahvistaa rakennustarkastajien välistä yhteistyötä.
Hallintotieteiden yo Antti Mannisen kertoo, että haastateltavat pitivät hyvänä vapaamuotoisen yhteistyön lisäämistä ammatilliseen tukeen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä toivotaan lisättävän maltillisesti pienillä askelilla kerrallaan. Kuntien rakennusvalvonnan yhteistä toimintapolitiikkaa (pelisääntöjä) kehittämällä ja lisäämällä informaatioteknologian (yhteensopivat ohjelmistot) hyödyntämistä luodaan edellytykset yhteistyön syvenemiselle.
Lisätietoja:
Alueidenkäyttöinsinööri Jari Laulumaa, puh. 0400 858 940
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1