Jyväskylän ammattikorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan sahateollisuuden sivutuotteena syntyvässä hakkeessa olevat oksat muodostavat potentiaalisen raaka-ainevirran biojalostuksen raaka-aineeksi. Oksainen ylisuuri ja ylipaksu jae on mahdollista erottaa muusta massasta jo sahalla. Kuusen sisäoksat sisältävät terveysvaikutteisia uuteaineita, mutta tällä hetkellä oksat kulkeutuvat hakkeen mukana sellutehtaalle vaikeuttamaan massanvalmistusta.
Jyväskylän ammattikorkeakouluun biotalouden kehittämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tehnyt Katariina Suutala-Nousiainen selvitti työssään sahan märkähakkeesta saatavan oksan määrää ja erottamismahdollisuuksia.
– Sahan hakkeesta löytyy merkittävä määrä oksia, jotka olisi mahdollista hyödyntää korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineena, kuten kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Hakkeen erottelusta hyötyisivät myös saha- ja selluteollisuus prosessien tehostumisen ja energia- ja kemikaalikulutuksen pienenemisen myötä. Sahoille myös maksetaan hakkeesta sen palakokojakauman perusteella, Suutela-Nousiainen toteaa.
Oksamateriaalin erottaminen olisi täysin uudentyyppinen mahdollisuus sahateollisuudelle sivuvirtojen hyödyntämiseksi perinteisen sahaustoiminnan rinnalla. Hakepalan dimensioista erityisesti paksuudella on merkitystä keittoprosessin onnistumiselle massanvalmistuksessa.
– Ylisuuressa hakkeessa olevat oksat voivat myös aiheuttaa tasoseulan ylätason reikien tukkiutumista vaikeuttaen näin seulan toimintaa, Suutala-Nousiainen jatkaa.
Hakkeesta voidaan seulomalla erottaa ylisuuri ja ylipaksu jae, jotka sisältävät paljon oksia. Oksainen ylite voidaan erottaa sahalla ennen tasoseulaa esimerkiksi paksuusseulalla, mikä parantaisi tasoseulan toimintaa. Vaikka ylite sisältää paljon oksia, kannattaisi oksahake seuloa siitä erilleen jatkoprosessien tehostamiseksi. Koska oksat ovat muuta puuainesta tiheämpiä, voidaan erottaminen tehdä menetelmillä, jotka perustuvat materiaalien tiheyseroon. Tällöin seulonta voidaan tehdä esimerkiksi ilmavirran tai veden avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin ylisuuren ja ylipaksun hakkeen muodostaman ylitteen sisältämän oksan osuutta kuusen latva- ja välitukissa. Tulosten mukaan oksamateriaalin osuus opinnäytetyössä käytetyn esimerkkiyrityksen latva- ja välitukin ylitteestä oli hieman vajaat 8 % kuivamassan perusteella laskettuna. Sisäoksien osuus rungon tilavuudesta kasvaa tyvestä latvaan päin mentäessä. Tämä näkyi myös tuloksissa siten, että oksien osuus välitukin ylitteessä oli reilut 5 % ja kasvoi latvatukin ylitteen reiluun 12 %. Oksamateriaalin saanto oli latvatukissa suurempi, vaikka välitukkien määrä sahan tuotannossa oli noin kaksinkertainen latvatukkiin verrattuna, samoin kuin välitukista syntyvän ylitteen määrä.
Oksaisen ylitteen liiketoimintaketjun onnistunut kehittäminen raaka-aineesta lopputuotteeksi edellyttää useiden ammattialojen erityisosaamista. Tätä kautta syntyy tarve eri alojen asiantuntijoiden väliselle yhteistyölle.
Opinnäytetyö tehtiin osana Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan (Biopooli) -hanketta. Hanketta toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella.
Lisätietoja:
Katariina Suutala-Nousiainen, 040 553 3173, [email protected], YAMK opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
Communication Specialist
+358 50 433 8011
[email protected]
jamk.fi
facebook.com/jamk.fi
Twitter: @PauliinaHoo
linkedin.com/in/pauliinahietalahti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | JAMK University of Applied Sciences
Rajakatu 35 | FI-40200 Jyväskylä, Finland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1