Virtavesien kunnostuksissa on Suomessa käytetty pääasiassa kutusorastuksia, jossa koskeen ja virtapaikalle levitetään paksu kerros muualta tuotua soraa. Tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että tuodulla soralla tehdyt kutusoraikot huuhtoutuvat helposti pois. Tuotu sora ei myöskään poista sitä ongelmaa, että joen oma pohjakerros jää edelleen huonoon kuntoon. Tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaalla käyttöön otettu ruotsalaismenetelmä ratkoo näitä ongelmia ja lisää laatua virtavesikunnostuksiin.
Pari vuosikymmentä sitten Ruotsissa kehitettiin työkalut ja menetelmä, jossa joen omaa pohjaa kuohkeuttamalla ja muokkaamalla saadaan pohjaan jäänyt kiintoaine pois. Puhdistuneesta sorasta ja kivistä seulomistyökaluilla tehdään soraikoita kutua varten ja poikaskivikoita kuoriutuneita poikasia varten. Menetelmä tunnetaan syntyjokensa mukaan Hartijoki-metodina ja se on laajasti Ruotsissa käytössä. Suomessa menetelmä on levinnyt hitaasti, vaikka sitä on jonkin verran sovellettu eri kunnostushankkeissa.
Tänä kesänä Hartijoki-menetelmää on käytetty Iijoen vesistön suojelualueiden purokunnostuksissa. Työt ovat osa ympäristöministeriön HELMI-ympäristöohjelmaa.
Kutsumme tiedotusvälineiden edustajat maanantaina 28.9.2020 tutustumaan, miten Hartijoki-menetelmä toimii käytännössä. Saapujia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon: [email protected].
Kokoontuminen maanantaina klo 9:30 Tulitaukoon (Jussintie 2, Sotkajärvi Pudasjärvi, Puolangantien ja Kuusamontien risteys).
Joen oman sorapohjan kunnostaminen ei muuta virta-alueen pohjan pinnankorkeutta eikä menetelmällä esiin saatu sora huuhtoudu pois. Se on myös joen alkuperäisenä kiviaineksena raekooltaan muualta tuotua monipuolisempaa. Lisäksi joen sorassa ja kivissä on valmiiksi mukana jopa joen oma mikrobistoa.
Meneillään olevassa SALMUS- Kolarctic hankkeessa, jossa tehdään rajat ylittävää yhteistyötä jokihelmisimpukka- ja lohikalakantojen hyväksi, on parhaillaan menossa virtavesien pohjaelinympäristöön liittyvä kunnostuskoe. Siinä verrataan vuoden ajan kolmen eri pohjan ja toimenpiteen vaikutusta pohjan huokosveden hapekkuuteen. Vertailussa ovat 1) alueet kokonaan ilman toimenpiteitä eli kunnostusta 2) Hartijoki- kunnostus ja 3) Hartijoki-kunnostus, jossa käytetään lisäksi puusuistetta pitämään soraikko puhtaana. Jokihelmisimpukan eli raakun vaatimukset virran pohjan hapekkuuteen ovat erityisen suuret, koska raakun nuoruusvaiheet viettävät jopa seitsemän ensimmäistä elinvuottaan syvällä pohjasorassa ja poikasten hengissä pysymiseen tarvitaan riittävästi happea koko kasvuvaiheen ajan.
Lisätietoja:
Suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta, Metsähallituksen Luontopalvelut, [email protected], p. 0400 293023
Suunnittelija Eero Moilanen, Metsähallituksen Luontopalvelut, [email protected], p. 040 5314969
Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1