WWF:n Luontolivessä seurataan nyt käärmeiden luikertelua ja odotellaan sääksien saapumista pesälle. Viime vuosina niin sääksi- kuin kyykamerakin ovat lukeutuneet Luontoliven suosituimpiin lähetyksiin.
WWF:n Luontoliven kahdeksan lähetystä keräsivät viime vuonna yhteensä ennätykselliset 5,5 miljoonaa katselukertaa. Tänä vuonna monet kestosuosikit tekevät paluun, ja ensimmäisinä WWF avasi kyy- ja sääksikamerat. Kyiden luikertelua katsottiin viime vuonna noin 700 000 kertaa, ja sääksien pesiin kurkistettiin peräti 2,9 miljoonaa kertaa.
”Luontolivejen suosio ei oikeastaan yllätä, varsinkaan näin koronapandemian aikana. Nyt Suomen upeat luontoelämykset ovat vain klikkauksen päässä ja niistä voi nauttia helposti vaikka työpäivän tauoilla. Luonnossa kannattaa nyt toki myös itsekin käydä ulkoilemassa mahdollisuuksien mukaan”, WWF:n viestinnän asiantuntija Maria Rautio-Runeberg sanoo.
”Avaamme kevään aikana useita livelähetyksiä, ja mukana on yllättäviäkin uutuuksia”, Rautio-Runeberg sanoo.
Sääksiä odotetaan pesälle
WWF:n yhteistyökumppanit veivät kameran Saimaalla sijaitsevalle sääksenpesälle maaliskuun lopulla. Tänä vuonna yleisön toiveesta sääksikameraan on asennettu myös mikrofoni. Vielä pesä on tyhjä, mutta sääksiä odotellaan paikalle viikon-parin sisään.
”Ensimmäiset sääkset saapuvat Suomeen nykyisin monesti jo maaliskuun puolella, ja tänäkin keväänä ensimmäiset yksilöt on jo nähty etelärannikolla”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Sääksi on iso petolintu, jonka kanta on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi. Sääksien vaarana on kuitenkin metsästys niiden pitkällä muuttomatkalla Afrikkaan. Lisäksi sääksiä uhkaa monin paikoin pula pesäpaikoista. Ne rakentavat pesänsä useimmiten vanhan puun latvaan ja painava pesä tarvitsee alustakseen jykeväoksaisen puun.
WWF toteuttaa sääksikameran yhdessä kalastaja-luontokuvaaja Juha Taskisen, Live Eye Oy:n ja Pukki Visualsin kanssa.
Kyytä kannattaa varoa, ei vainota
WWF:n kyykamera on ollut viime vuosien aikana hyvin suosittu. Tänä vuonna WWF asensi kameran yhteyteen myös lämpömittarin, jossa näkyy ilman ja maan lämpötila reaaliaikaisesti. Todennäköisyys käärmehavaintoihin lisääntyy lämpötilan noustessa.
Kyiden määrät ovat vähentyneet paikoin huomattavasti rakentamisen, liikenteen ja vainon takia. Suomessa kyy ei ole vielä rauhoitettu, ja tämä asia on tärkeä korjata osana meneillään olevaa luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta.
”Tavoitteemme on tehdä käärmeitä, etenkin kyytä, tutummaksi ihmisille ja hälventää niihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo.
”Kyy ei ole aggressiivinen eläin. Jos se puree, se tekee sen vihoviimeisenä puolustuskeinonaan. Viestimme on, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä”, Niinimäki jatkaa.
Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole kovin vaarallinen, mutta lapsille ja vanhuksille purema voi olla riski. Kyyn purtua niin aikuisten kuin lastenkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.
WWF asensi kameran käärmeharrastaja Toni Beckmanin kanssa. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaa Pukki Visuals.
Kamerat ovat osa WWF:n Luontoliveä
Talvilintukamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Lähetyksiä on katsottu yhteensä yli 17 miljoonaa kertaa.
Lisätietoja:
Maria Rautio-Runeberg, viestinnän asiantuntija, 050 352 8562, maria.rautio-runeberg(a)wwf.fi
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1