Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2019 noin 3,22 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla on myös kasvanut 3,7 %, ja on nyt yli 219 miljoonaa euroa. Kasvuprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta nousutrendi on jatkunut jo yli 15 vuotta. Luvut osoittavat, että Metsähallituksen Luontopalvelujen valtion budjetista saama lisärahoitus tuottaa vahvasti yhteiskunnallista lisäarvoa.
HUOM! Alueellisia tietoja julkaistaan omissa tiedotteissa tänään.
Valtion retkeilyalueilla tehtiin 274 400 käyntiä, mikä on 4 % enemmän kuin edellisvuonna sekä historiakohteille 802 300 käyntiä, missä on kasvua 3 % edellisvuodesta. Myös muilla suosituilla luontokohteilla käyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaiskäyntimäärä kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen alueilla ja luontokeskuksissa on yli 8 miljoonaa. Kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta.
”Käyntimäärät ovat koko ajan nousseet, mutta rahoituskehyksemme on ollut laskeva. Jos tämä kehitys olisi jatkunut, käyntimäärät ja sitä myötä myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat alkaneet laskea. Myös käytön kestävyys ja asiakasturvallisuus olisi ollut koetuksella, jos meillä ei olisi ollut varaa ylläpitää palveluja. Siksi olemme kiitollisia Luontopalvelujen rahoituksen tason pysyvästä nostamisesta ja kehittämiseen ohjatusta tulevaisuusinvestointirahoituksesta. Saamme varmistettua käytön kestävyyden ja laitettua retkeilypalveluja kuntoon”, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.
Paljon syitä asiakastyytyväisyyteen
Asiakastyytyväisyys palveluihin on säilynyt korkealla tasolla ja oli viime vuonna 4,38 asteikolla 1-5. Se on kuitenkin ollut laskussa suuren kysynnän kohteilla, joilla ei ole pystytty panostamaan maastopalveluihin ja liikenneratkaisuihin.
”Lisärahoituksella pystymme parantamaan näiden suosituimpien kohteiden palveluja ja ratkomaan liikenteen ruuhkautumisongelmia. Lisäksi toivomme, että etenkin suurien kaupunkien läheisyydessä kunnat lähtevät kehittämään joukkoliikennettä kansallispuistoihin ja muihin suosituimpiin luontokohteisiin. Varsinais-Suomessa sijaitsevaan Kurjenrahkan kansallispuistoon suunnattu joukkoliikenneratkaisu on tästä hieno esimerkki. Pääkaupunkiseudulla sen sijaan on kipuiltu Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen ruuhkien kanssa, ja tähän tarvitaan ehdottomasti toimivia joukkoliikenneratkaisuja”, Tanninen toteaa.
Luonto- ja historiakohteiden suosion syitä on monia. Keskeistä on, että näiden kohteiden merkitys on lisääntynyt kotimaan ja kansainvälisessä matkailussa, ja tietoisuus luonnon terveysvaikutuksista on kasvanut. Lisäksi Metsähallitus on rakentanut talvikaudella suosittuihin kansallispuistoihin reittejä ja kehittänyt kesäaktiviteetteja tukevia palveluja, mikä näkyy kesämatkailun vahvistumisena. Historiakohteilla puolestaan kasvua on eniten suurten kaupunkien läheisyydessä. Näiden kasvutrendien on arvioitu vahvistuvan jatkossakin.
Paikallistaloudelliset vaikutukset edelleen kasvussa – yhteiskunnallista lisäarvoa terveyshyödyistä
Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutukset paikallistalouksiin ovat kasvaneet edelleen. Kansallispuistojen vaikutukset olivat 219,3 miljoonaa euroa, missä 3,7 % kasvua edellisvuoteen verrattuna *. Kaikilla seurannan piirissä olevilla 63 suojelualueella kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat yhteensä 321,9 miljoonaa euroa. Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys on tulosta matkailuyritysten ja Metsähallituksen Luontopalvelujen hyvin toimivasta kumppanuudesta.
Kävijät arvottivat kokemansa käynnin terveys- ja hyvinvointihyödyt noin 100 euron arvoiseksi**. Kävijätutkimusten mukaan erityisesti luontoalueilla ja kulttuuriperintökohteissa korostuu merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaat ja kulttuuriperinnöltään rikkaat alueet tekevät mielellemme hyvää.
Kansallispuistot myös liikuttavat ihmisiä monipuolisesti. Esimerkiksi Kolilla vuonna 2019 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan asiakkaat liikkuivat kansallispuistossa lihasvoimin yli miljoona kilometriä. Perinteisten patikoinnin, melomisen ja hiihtämisen rinnalle on noussut uusia aktiviteetteja kuten maastopyöräily, polkujuoksu ja retkiluistelu. Kansallispuistojen monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen ja liikkumiseen avaavat ovia esimerkiksi lapsille ja nuorille, joiden luontoyhteys on vasta muodostumassa.
* Paikallistaloudellisten vaikutusten laskennassa käytettävät kertoimet on päivitetty. Raportti verkossa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2413
** Luku on vastausten mediaani.
Luvut verkossa:
http://www.metsa.fi/kayntimaarat
http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
http://www.metsa.fi/kansallispuistojen-terveyshyotyja
Lisätietoja:
Yleiset kommentit: Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, puh. 040 661 0033
Tietoja tuloksista: Erikoissuunnittelija Liisa Kajala, puh. 0400 233 571; erikoissuunnittelija Olli-Petteri Help, puh. 040 745 0536
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)metsa.fi
Aluekohtaiset lisätietojen antajat ovat tänään lähetettävissä aluekohtaisissa tiedotteissa
Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1