Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti kansalaisten maksuhalukkuutta vesistöjen tilan parantamisesta Hiidenvedellä Uudellamaalla. Suurin osa vastanneista kotitalouksista ilmoitti olevansa halukkaita maksamaan Hiidenveden tilan parantamisesta. Kuukausittaisen maksuhalukkuuden keskiarvo oli kahdesta kolmeen euroon. Yleisin peruste halulle osallistua suojeluun oli, että vastaajat haluavat Hiidenveden säilyvän tuleville sukupolville tai että vastaaja asuu järven rannalla tai viettää siellä vapaa-aikaansa.
Kolmanneksi perusteeksi mainittiin järven eläinten ja kasvien olemassaolon turvaaminen. Hiidenveden tilan parantamisessa tärkeitä olivat siis sekä käyttöön liittyvät että käytöstä riippumattomat arvot.
Suomessa on arviolta 1400 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Niiden kunnostus vaatii rahaa ja siksi ne on tarkkaan valittava. Rehevöitymisestä aiheutuvien taloudellisten vaikutusten arviointiin on kuitenkin ollut ennen tätä tutkimusta vain vähän tietoa ja menetelmiä.
Kyselyssä Hiidenveden nykytilaa verrattiin vuoden 2030 tavoitetilaan, jossa leväkukinnat vähenisivät, särkikalojen osuus kalastossa pienentyisi, vesikasvillisuus palautuisi luonnontilaiseksi ja näkösyvyys kasvaisi. Maksuhalukkuus kuvaa nykytilasta tavoitetilaan tapahtuvan muutoksen arvoa ihmisille.
Rannalla asuvat tai siellä vapaa-ajan asunnon omistavat kotitaloudet olivat halukkaimpia maksamaan järven kunnostuksesta. Lisäksi maksuhalukkuuteen vaikuttivat vastaajan suhtautuminen järven hoitorahastoon, halukkuus osallistua järven kunnostustalkoisiin, käsitys vedenlaadusta, kotitaloudessa olevien lasten lukumäärä ja tulot.
Kysely lähetettiin 1900 Hiidenveden lähikunnan kotitaloudelle, joista vastasi lähes puolet. Noin kaksi kolmasosaa näistä kotitalouksista voisi maksaa Hiidenveden veden laadun paranemisesta. Alueen kuntien ja kaupunkien kotitalouksille ja siellä vapaa-ajan asunnon omistaville laskettu kokonaismaksuhalukkuus viidelle vuodelle oli välillä 3,0-5,7 miljoonaa euroa. Hiidenveden kunnostushankkeen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2008–2011 on budjetoitu varoja noin 1,4 miljoonaa euroa.
Valtaosa vastaajista oli joskus käynyt Hiidenvedellä. Suosituimpia virkistyskäyttömuotoja olivat uinti, maisemasta nauttiminen, veneily ja mökkeily. Hiidenveden käyttö on aktiivista kesäisin, jolloin rehevyyden aiheuttamat haitat ovat pahimmillaan.
Vastaajista yli 75 prosenttia oli haitannut järven tilan huonontuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Yleisimmät mainitut haitat olivat leväkukinnat ja veden sameus. Suurin osa vastaajista katsoi virkistyskäyttömahdollisuuksiensa paranevan, mikäli järven tilaa parannetaan. Hiidenveden kunnostamiseksi perustettavaan hoitorahastoon suhtauduttiin myönteisesti.
Hiidenveden maksuhalukkuustutkimuksen perusteella on mahdollista arvioida myös jonkin toisen järven rehevyyden vähentämisen hyötyjen suuruusluokkaa. Tällöin vesistöjen ja niiden ympäristöjen tulee olla mahdollisimman samankaltaisia.
Tutkija Heini Ahtiainen, MTT, puh. (09) 5608 6323,
[email protected]
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2186
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1