Hiljan päivänä 2022 palkittiin Yaralle Rajat -kaivoskriittisen ryhmän vaikuttaja Heikki Kasurinen. Yaran suuri avokaivos ja sen vaikutukset sekä laajentumispyrkimykset huolestuttavat Siilinjärvellä ja se on saanut asukkaat toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Hiljainen haavanlehti -palkinto annettiin tänä vuonna Heikki Kasuriselle. Siilinjärvellä toimiva Euroopan suurin avokaivos aiheuttaa asukkaille ja luonnolle melu- ja muita ympäristöhaittoja. Yaralle Rajat -ryhmä on sitoutumaton kaivoskriittinen ryhmä, jonka tavoitteena on vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat alueen asukkaita. Kaivoksen vaikutuspiirissä asuu jopa 5000 ihmistä.
“Ympäristölle ja asumiselle aiheutuu kaivoksesta yhä suurempia haittoja”, toteaa Heikki Kasurinen, joka on kotoisin Siilinjärveltä ja on toiminut ryhmän yhtenä vetäjänä jo useita vuosia. “Louhinta aiheuttaa vakavia meluvaikutuksia naapureille ja luonnolle. Räjäytysten melurajat ja -säännökset perustuvat keskiarvoihin mutta kaivoksen melupiikit voivat olla voimakkuudeltaan jopa yli 120 dB asutuksen läheisyydessä. Jos tämä on laillista, melunormeja on muutettava! Samalla huomioitaisiin luonnonrauha”, vaatii Yaralle Rajat -ryhmä kaikkien Suomessa melusta kärsivien puolesta.
“Haittojen arvioinnin yksi ongelma on ympäristölupien paloittelu pieniin osiin. Esimerkiksi kipsin läjitystä ja louhintaa on pyritty laajentamaan vähän kerrallaan, jolloin summautuvat ympäristövaikutukset ovat jääneet huomioimatta”, jatkaa Kasurinen. “Olemme antaneet lausuntoja muun muassa kaavoitukseen ja ympäristölupiin. Tuoreimpana on menossa oleva Yaran Siilinjärven kaivoksen laajennuksen yva-prosessi. Laajentaminen tarkoittaisi toiminnan jatkumista vuoden 2035 jälkeen, jolloin riskit esimerkiksi vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisesta lisääntyisivät entisestään”, suree Kasurinen ja jatkaa: ”Asiallisen ja tosiasioihin perustuvan kaivoskriittisen keskustelun aikaansaaminen tiedotusvälineissä on hyvin haastavaa.”
“Koska Yara työllistää, on päätelty, että ympäristön asukkaiden tulisi sietää melkein mitä tahansa haittoja ja omaisuuden arvonmenetyksiä. Näin se ei tietenkään saa olla!” puuskahtaa Kasurinen. “Asukkaiden tulee voida elää turvallisesti myös tulevaisuudessa, vaikka paikkakunnalla toimisikin iso kaivos. Siilinjärven kunta on kaavoittanut tehtaan ja kaivoksen lähialueita asuinkäyttöön ja rakennuslupiakin on myönnetty aivan viime aikoina mutta samaan aikaan Yara haluaisi laajentaa ja jatkaa toimintaansa vielä ainakin seuraavat 40 vuotta. Ongelmia syntyy, kun rikastushiekan, kipsin ja sivukivien määrät vähintään kaksinkertaistuisivat tässä ajassa. Asukkaiden oikeutettu vaatimus on, että kaivosyhtiön - muidenkin kuin Yaran - pitää toimia niin, ettei haittoja synny. Yhtiöiden tulee huolehtia ennallistamisesta ja jälkihoidosta myös tulevaisuudessa, kun toiminta päättyy. Jälkihoitoon ja haittojen korvaamiseen yhtiöllä täytyy olla varaa, kun kaivos kuitenkin tuottaa voittoa”, summaa Kasurinen.
“Tänä vuonna koko Luonnonsuojeluliitolla on kaivos-teemavuosi. Olemme kiinnittäneet huomiota kaivosten haittoihin ja pyrkineet vaikuttamaan kaivoslakiin, jossa on edelleen paljon parannettavaa ympäristön ja asukkaiden näkökulmasta”, kertoo Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen. “Yaralle Rajat -ryhmä ja Heikki Kasurinen toimivat vapaaehtoisesti koko seudun ja sen asukkaiden ja luonnon puolesta. Tällainen työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Ei ole helppoa lähteä peräämään luonnon ja ihmisten oikeuksia jopa oikeusteitse. Palkinto myönnettiin tästä ansiokkaasta toiminnasta”, jatkaa Immonen. Kasurinen puolestaan iloitsee palkinnosta ja kiittää Luonnonsuojeluliittoa ryhmän saamasta tuesta ja asiantuntija-avusta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on jakanut Hiljainen haavanlehti -kunniakirjaa luonnonhiljaisuuden puolestapuhujille vuodesta 2006 lähtien. Palkinnon saajina on ollut tutkijoita, hiljaisuusretkien ja retriitin järjestäjiä, ympäristövirkamiehiä ja kansanliikkeitä. Suomen luonnonsuojeluliitossa on vietetty Hiljan päivää (8.10.) jo 2000-luvun alusta. Hiljan päivänä halutaan nostaa tietoisuuteen luonnonhiljaisuuden tarpeellisuutta nykypäivän hektisessä ja meluavassa maailmassa. Hiljaisuuden suojeleminen on samalla luonnon puolustamista esimerkiksi kaavoituksen ja metsien suojelun keinoin tai vaikuttamalla hankkeissa meluntorjuntaan.
Lisätiedot:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri: Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, p. 044 258 0598 (toimittajat voivat ottaa yhteyttä palkittuun piirin kautta)
Kuvassa (liite) Heikki Kasurinen Hiljainen haavanlehti -kunniakirjoineen, kuvaaja Ursula Immonen.
Hiljainen Haavanlehti -palkinnon aikaisemmin saaneet löytyvät täältä: https://www.sll.fi/uusimaa/2019/10/05/hiljainenhaavanlehti/
Piirin verkkosivusto: www.sll.fi/uusimaa
Yaran yva-prosessi: https://www.ymparisto.fi/yarankaivoslaajennusYVA
- Asiakirjoissa alueesta kuvia (oikeudet Yaran).
Heikki Kasurinen, kuvaaja Ursula Immonen.jpg
Koko: 2,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3213x2428Heikki Kasurinen, kuvaaja Ursula Immonen.jpg
Koko: 2,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3213x2428Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin muodostavat 22 paikallista luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistystä. Piiri on yli 10 000 jäsenensä kautta yksi maamme suurimmista ympäristöjärjestöistä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1