Järvet jäätyivät Kainuussa tänäkin talvena keskimääräistä myöhemmin ja jääpeite pysyi tavallista ohuempana pitkään. Jääpeite vahveni selvästi vielä helmi- maaliskuulla. Happitilanne on säilynyt hyvänä koko talven lyhyehkön jääpeiteajan vuoksi. Myöhäiset jäätymisajankohdat ovat viimeisten talvien aikana selvästi vaikuttaneet kevättalven happitilanteisiin niin, ettei pahoja happikatoja ole esiintynyt. Monessa Kainuun järvessä happitilanne oli tänä talvena poikkeuksellisen hyvä. Happitilannetta on ympäristökeskuksen toimesta seurattu hieman aiempaa harvemmalla verkolla, joten kaikista suurista järvialtaista ei ole mitattua tietoa käytössä. Talvena 2009 on esim. Lentuan ja Änätin syvänteissä ollut keskimääräistä parempi happitilanne. Näiden säännöstelemättömien järvien syvänteiden happitilanne on ollut viime vuosina keskimääräistä parempi myös pohjan lähellä.
Yksi happipitoisuuteen vaikuttava tekijä ovat kesäaikaiset leväkukinnat, jotka näkyvät seuraavan talven aikana hapen vajauksena. Viime kesänä leväkukintoja esiintyi normaalisti ja ne jatkuivat aika myöhään syksyyn lämpimien säiden vuoksi. Lyhyestä jääpeiteajasta huolimatta kukinnat ovat saaneet aikaan happikatoa alusvedessä joissakin Kainuun järvissä. Tänä keväänä heikohko happitilanne on ollut mm. Vaalan Nimisjärvessä sekä Suomussalmen Kuivajärvessä, joissa on viime vuosina ollut voimakkaita sinileväkukintoja.
Pitkäaikaisissa seurannoissa Kainuun suurimmilla järvillä päällysveden happitilanne on ollut yleensä hyvä (happipitoisuus täyttää yleisen käyttökelpoisuusluokituksen hyvän arvon). Pistekuormituksen väheneminen on parantanut oleellisesti veden laatua ja talvinen happitilanne on viime vuosina ollut selkeästi parempi Oulujärven Paltaselällä. Useimpien Kainuun järvien tämän talven happitilanne on keskimääräistä parempi.
Suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun ymparistokeskus, puh. 040 529 6896
Osastopäällikkö Sirkka-Liisa Markkanen, Kainuun ympäristökeskus, puh. 040 777 2223
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1