Kiinnostus kierrätyslannoitteisiin on kasvussa. Mineraalilannoitteille tarvitaan korvaajia edistämään ravinneomavaraisuutta ja huoltovarmuutta kotimaisen ruoan arvoketjussa. Puhdistamolietettä syntyy vuosittain noin miljoonaa tonnia. Liete sisältää orgaanista aineista, fosforia, typpeä sekä hivenaineita, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin ruuantuotannossa. Usea tekijä kuitenkin jarruttaa puhdistamolietteiden sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä. Joitain täsmätoimia on jo nyt otettavissa käyttöön hyödyntämisen tehostamiseksi, mutta erityisesti tarvitaan toimia pitkällä aikavälillä. Kaikissa arvoketjun vaiheissa on parannettavaa – asia on kaikkien yhteinen aina kuluttajasta lähtien.
Ministeriöt, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, ympäristöjärjestöt sekä maatalous-, elintarvike- sekä biokiertoyritysten toimijat kokoontuivat keskustelemaan puhdistamolieteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä pyöreän pöydän tilaisuuteen 2.5.2022. Tilaisuuden kartoitettiin nopeat kehitystoimenpiteet sekä arvioitiin tarvetta uusille toimenpiteille. Pyöreä pöytä tarjosi tehokkaan foorumin keskustelulle. Keskustelijat esittivät omissa puheenvuoroissaan kymmeniä toimenpide-ehdotuksia.
Esille tuli joitakin nopeasti toteutettavia toimenpiteitä. Mutta erityisen tärkeää olisi parantaa puhdistamolietteen käytön hyväksyttävyyttä laaja-alaisesti. Tähän ei ole yhtä työkalua, vaan tulee tehdä määrätietoista ja laaja-alaista työtä tekniikan kehittämisessä, tutkimuksessa, viestinnässä ja lainsäädännön kehittämisessä. Osa tästä työstä voidaan tehdä kansallisella tasolla, mutta asiaan on tärkeää löytää selvyys myös EU-tasolla, sillä niin elintarvikkeet kuin lannoitteetkin liikkuvat maasta toiseen.
Yhteenveto ehdotuksista nopeasti toteutettaviksi toimenpiteiksi:
Yhteenveto ehdotuksista pitkällä aikavälillä toteutettavista toimenpiteistä:
Toimenpide-ehdotusten joukossa olivat myös muun muassa huomioida ravinteiden kierrätys paremmin julkisissa hankinnoissa, ja tarvittaessa ottaa käyttöön kuljetustuki lietteille tai lannoitevalmisteille.
Puhdistamolietteiden sisältämät ravinteet kiinnostavat ruokaketjun toimijoita, sillä niiden logistiikka on olemassa ja niitä syntyy tasaisena virtana. Puhdistamoliete sisältää orgaanista ainetta, fosforia, typpeä ja hivenaineita. Niiden jatkokäsittelyprosesseissa voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua. Puhdistamolietteestä jalostettuja tuotteita voidaan hyödyntää ruuan tuotannon ohella myös viherrakentamisessa ja kierrätysravinteita teollisuudessa.
Usea tekijä jarruttaa kuitenkin puhdistamolietteen lannoite- ja maanparannuskäyttöä. Näitä ovat ainakin muutoksessa oleva lainsäädäntö, nykytekniikan rajoitukset ja puhdistamolietteen maine.
Jäteveden puhdistustekniikka on nykyisellään optimoitu puhdistamaan jätevettä eikä kierrättämään ravinteita. Lietteessä on noin 11 prosenttia jo nyt yhdyskunnassa kiertävästä fosforista, mutta alle prosentti typestä. Nykytekniikalla lietteen sisältämä fosfori ei ole helposti kasveille käyttökelpoisessa muodossa, ja suurin osa typestä haihtuu ilmaan. Myös mahdolliset haitta-aineet huolettavat arvoketjun toimijoita.
Puhdistamolietettä koskeva eurooppalainen lainsäädäntö on 1990-luvulta. Se on osin jäänyt ajassa jälkeen, minkä on synnyttänyt tarpeen erilaisiin käytäntöihin eri jäsenmaissa. EU:n puhdistamolietedirektiivin toimivuutta arvioidaan parhaillaan Euroopan komission toimesta – Suomessa lainsäädännön päivitys on luvassa tältä osin vasta vuosien päästä.
Suomessa lainsäädäntö on EU:n säädöksiä monelta osin tiukempi, mikä on varmistanut nykytiedon valossa lietteen turvallisen käytön määritellyissä käyttökohteissa. Lannoitelainsäädännön mukaan puhdistamolietettä saa käyttää ainoastaan sellaisella viljelymaalla, jossa kasvatetaan esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete.
Raskasmetallien osalta lainsäädäntö asettaa selkeät raja-arvot. Tarvitaan lisää tutkimusta, ennen kuin orgaanisille haitta-aineille ja mikromuoville voidaan asettaa raja-arvot koskien kaikkia lannoitevalmisteita ja käyttökohteita. Osa jäsenmaista on asettanut raja-arvoja kansallisessa lainsäädännössä, ja lisäksi useassa maassa on käytössä vapaaehtoisia toimia puhdistamolietteen maatalouskäytön osalta. Suomessa on käytössä Laatulannoite-järjestelmä, jossa eräiden orgaanisten haitta-aineiden seuranta on yksi asetetuista järjestelmän vaatimuksista.
Lieteperäisiä lannoitevalmisteita käytetään EU:ssa paljon ruoantuotannossa, vaikka useassa maassa suhtaudutaan epäluuloisesti puhdistamolietteen peltokäyttöön. Myös suomalaisen elintarviketeollisuuden on täytynyt reagoida lietteen käytön mainehaittaan, mikä on johtanut osin tiukkoihin puhdistamolietteen käyttörajoituksiin maataloustoimijoiden ja elintarviketeollisuuden toimijoiden välisissä sopimuksissa.
Pyöreän pöydän keskustelussa oli mukana seuraavien organisaatioiden edustajat: MMM, YM, Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, ProAgria Keskusten Liitto, Prizztech Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, Soilfood Oy, A-Rehu Oy, HKScan Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum Oy, BioKymppi Oy ja Tampereen yliopisto TAU.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen Biokierto ja biokaasu ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Vesilaitosyhdistys ry, Baltic Sea Action Group, ProAgria Keskusten Liitto, John Nurmisen Säätiö, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Lisätietoa:
Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, [email protected], 0400-987805
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen vuonna 2019 perustama valtakunnallinen yhdistys. Alan yritysten valmistamia tuotteita ovat biokaasu liikennekäyttöön ja energiantuotantoon, orgaaniset lannoitevalmisteet, kasvualustat sekä kierrätyskemikaalit. Lisätietoa https://biokierto.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1