Kuva: Riku Lumiaro |
Mikäli kaikki yli 10 000 asukkaan kaupungit ja kunnat Suomessa puhdistaisivat jätevesiensä typen 70-prosenttisesti, rannikkovesiemme levämäärä vähenisi yleensä alle 2 prosenttia. Suurimmillaan levämäärän väheneminen olisi 5 prosentin luokkaa Kymijoen edustan rannikkoalueella. Avomerellä levämäärän lasku jäisi alle prosenttiin.
Tällaisiin tuloksiin päädyttiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) malliarvioissa, jotka sisältyvät vastajulkaistuun arviointiraporttiin "Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila". Julkaisussa esitellään Suomen pintavesiin kohdistuva yhdyskuntien typpikuormituksen määrä ja lähteet sekä kulkeutuminen rannikkovesiin. Yhdyskuntien pistemäisiä päästöjä verrataan muihin typpikuormituslähteisiin, joista merkittävin on maatalous.
Raportin kokoamisen taustalla on EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi, jonka mukaan typen laitoskohtaisen puhdistustehon tulee olla vähintään 70 prosenttia silloin, kun typpi rehevöittää kuormitusta vastaanottavia vesiä. Itämeri on useissa tutkimuksissa todettu herkäksi typen rehevöittävälle vaikutukselle Perämerta lukuun ottamatta.
Vuonna 2005 Suomen 89 suurimmalta jätevedenpuhdistamolta päätyi noin 9 000 tonnia typpeä eli vajaat 12 prosenttia kaikesta pintavesiin kohdistuvasta ihmisperäisestä typpikuormituksesta. Suurista laitoksista 18 poisti typpeä vähintään 70 prosentin teholla. Alle 40 prosentin tehoon jäi 39 puhdistamoa. Keskimääräinen typenpoistoteho oli 56 prosenttia. Rannikkovyöhykkeen laitokset poistivat typpeä sisämaan laitoksia tehokkaammin. Parhaaseen tulokseen pääsi Helsingin Viikinmäen laitos 89 prosentin typenpoistotehollaan.
Mikäli Suomen suurten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden typenpoistoteho olisi vähintään 70 prosenttia, sisä- ja rannikkovesiin johdettava typpikuormitus vähenisi noin 3 800 tonnia vuodessa. Tämä vähentäisi yhdyskuntien osuuden Suomen pintavesiin kohdistuvasta typen kokonaiskuormituksesta 12 prosentista noin 7 prosenttiin.
Tehostetun typenpoiston vaikutukset eivät juuri kohdistu sisävesiin, sillä niiden rehevyystason määrää pääosin fosfori. Sisämaan typenpoiston tarpeen arvioinnin kannalta on ratkaisevaa tietää, kuinka suuri osa sisävesiin kohdistuvasta typpikuormasta kulkeutuu mereen. Uusimpien malliarvioiden mukaan keskimäärin 65 prosenttia sisämaan typpikuormituksesta päätyy mereen.
Suomen nykykäytännön mukaan yhdyskuntien typenpoiston tarve selvitetään ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistaan ympäristölupapäätöksessä.
Raportista vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen, SYKE,
puh. 0400 148 831, [email protected]
Rannikkovesien ja merialueen kuormitus ja tila johtava tutkija Heikki Pitkänen, SYKE, puh 040 582 3182, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1