Etelä-Savon järvien jääpeitteet eivät ole enää maaliskuun aikana vahvistuneet. Osassa järviä on kohvajään osuus lisääntynyt muutaman sentin jäällä olevan veden ja lumipeitteen johdosta, mutta teräsjäätä ei ole enää tullut lisää.
Keskimääräinen jäänpaksuus oli 16.-17.3. tehtyjen mittausten mukaan 39 senttimetriä. Etelä-Savon järvien keskimääräinen jäänpaksuus maaliskuun puolivälissä pitäisi olla noin 45-55 senttimetriä.
Havaintojärvillä mitattiin myös jäällä olevan lumi- ja vesikerroksen paksuus, mikä auttaa arvioimaan mahdollisen kohvajään syntymistä. Lunta oli keskimäärin 25 senttimetriä. Tämä merkitsee sitä, etteivät vähäiset yöpakkaset pääse enää lisäämään jään paksuutta.
Etelä-Savon alueella mitataan jäänpaksuutta kymmenellä alueellisella jäähavaintokohteella. Lisäksi alueella sijaitsee kaksi valtakunnallista jäähavaintokohdetta. Kohteiden jäähavainnot on tehty 10.3. ja niissä saatiin seuraavat tulokset: Kyyvedellä Haukivuorella jään paksuus oli 44 senttimetriä ja Haukivedellä Savonlinnan Oravissa jäätä oli 38 senttimetriä.
Jäänpaksuus alueellisilla jäähavaintopaikoilla
Taulukossa mainitut jäänpaksuudet ovat mitattuja jään kokonaispaksuuksia, joista ei ole poistettu jäässä mahdollisesti olevia kerrostumia eikä kohvajään osuutta.
Kunta, kylä |
Järvi |
Jään paksuus cm 16.-17.3.2009 |
Mikkeli, Haukivuori |
Iso-Naakkima |
45 |
Juva, Kirkonkylä |
Jukajärvi |
46 |
Mikkeli,Vehmaskylä |
Avojärvi |
36 |
Mäntyharju,Tommola |
Korpijärvi |
29 |
Mäntyharju, Kirkonkylä |
Pyhävesi |
37 |
Mäntyharju, Nurmaa |
Hietanen |
45 |
Pertunmaa,Lihavanpää |
Peruvesi |
39 |
Pieksämäki,Virtasalmi |
Längelmäenjärvi |
41 |
Rantasalmi,Pirttiselkä |
Sääksjärvi |
41 |
Ristiina,Kirkonkylä |
Yövesi,Kissalahti |
34 |
Tehdyt jäähavainnot eivät milloinkaan kerro koko järven jäätilannetta, koska mittauskohteet kullakin järvellä sijaitsevat noin 100 metriä rannasta olosuhteiltaan vakaassa paikassa. Jäänpaksuudet voivat vaihdella huomattavasti, jos mittaukset tehdään selkävesillä tai virtaavissa olosuhteissa.
Vain teräsjää tarpeeksi kantavaa
Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.
Jäällä liikkuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikkuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.
Linkit
Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen
Lisätietoja
Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 040 5313 090
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1