Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Itämerellä nähtiin noin 23 100 hallia – hallikannan kasvu ehkä tasaantumassa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämerellä nähtiin noin 23 100 hallia – hallikannan kasvu ehkä tasaantumassa

Julkaistu: 29.11.2010 klo 10:36
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämerellä tavattiin tämän vuoden laskennoissa noin 23 100 hallia. Viime vuosien laskentatulokset ovat olleet melko samansuuruisia, mikä voi viitata hallikannan kasvun tasaantumiseen.

Itämerellä tavattiin tämän vuoden laskennoissa noin 23 100 hallia. Viime vuosien laskentatulokset ovat olleet melko samansuuruisia, mikä voi viitata hallikannan kasvun tasaantumiseen. Arvio pohjautuu Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron keväällä tekemiin hallilaskentoihin. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen yli 20 000 eläimeen. Viime vuonna halleja nähtiin aiempaa vähemmän (20 400), ja siihen verrattuna tämän vuoden tulos on noin 2 700 eläintä enemmän. Pidemmän ajan tarkastelussa hallikanta näyttää kuitenkin pysyneen melko samansuuruisena (22 000 vuonna 2007 ja 22 300 vuonna 2008). Laskentatulokseen vaikuttavat monet tekijät kuten hallin liikkuvuus, sääolosuhteet ja myös sattuma.

Kevään 2010 laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta kohtuulliset. Laskennat tehtiin pääosin lentovalokuvauksin, ainoastaan Venäjällä hallit laskettiin edelleen veneestä. Valtaosa halleista oli laskentahetkellä Ruotsin ja Suomen merialueilla. Hallien esiintymisen ydinalue keväällä on edelleen Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen Lounaissaaristossa. Muina vuodenaikoina hallien esiintyminen voi kuitenkin poiketa tästä.

Laskennat tehdään kahden viikon sisällä touko-kesäkuun vaihteessa hallien pääesiintymisalueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Laskentajakson lyhyydellä pyritään varmistamaan se, että hallien liikkumisesta aiheutuva riski useaan kertaan laskemisesta olisi mahdollisimman pieni. Laskennoissa tavataan vähemmän hylkeitä kuin kannan todellinen koko on, sillä osa hylkeistä on parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa. Laskennoissa tavoitetaan kuitenkin suurin osa kannasta, ja vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat kehityssuunnan.

RKTL:n verkkosivuilla alla oleva materiaali
http://www.rktl.fi/tiedotteet/itamerella_nahtiin_noin.html:
1. taulukko: Vuoden 2010 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa.
2. graafi: Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämeressä (sininen), Suomen osuus vihreällä.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Tutkija Mervi Kunnasranta, puh. 040 532 9496
Kannanarviointipäällikkö Pekka Helle, puh. 0400 399 166

 

Cirka 23 100 gråsälar räknades i Östersjön – beståndets tillväxt tycks plana ut 

Drygt 23 100 gråsälar observerades vid årets räkningar i Östersjön. Resultatet av räkningarna har de senaste åren hållits på samma nivå, vilket kan tyda på att gråsälbeståndets tillväxt håller på att plana ut. Kalkylen baserar sig på de gråsälsräkningar som utfördes av Sverige, Finland, Ryssland och Estland senaste vår. För räkningarna på finländskt område ansvarade Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet.

Antalet gråsälar som har observerats vid räkningarna har ökat från cirka 10 000 i början av 2000-talet till det nuvarande över 20 000 djur. I fjol räknades färre gråsälar (20 400), än tidigare och jämfört med det är årets notering cirka 2 700 djur fler.  Granskat över en längre tid tycks gråsälsbeståndet ändå hållas relativt konstant (22 000 år 2007 och 22 300 år 2008). Många faktorer påverkar resultatet av räkningarna bl.a. sälens rörlighet, väderförhållanden och också slumpen.

Våren 2010 var väderförhållandena under räkningarna relativt goda. Räkningarna utfördes huvudsakligen genom flygfotografering, endast i Ryssland gjordes räkningarna fortfarande från båt. Den övervägande delen av gråsälarna befann sig vid tidpunkten för räkningen på svenskt eller finländskt havsområde. På våren uppehåller sig gråsälarna fortfarande främst i norra kanten av Egentliga Östersjön, i mellersta Sveriges skärgård och i den sydvästra skärgården i Finland. Övriga tider kan de förekomma också i andra områden.

Sälarna räknas under en tvåveckors period i månadsskiftet maj-juni i de områden där de främst förekommer. Under ruggningen (hårömsningen) ligger de i stort antal synligt på hällarna och på den sista isen. För att minimera risken för att en säl skall bli räknad flera gånger för att den kanske flyttar på sig, görs sälräkningen under en kort tidsperiod. Vid räkningarna observeras inte alla sälar i beståndet, eftersom ett antal djur också under de bästa förhållanden befinner sig osynliga i vattnet. Räkningarna inbegriper ändå största delen av beståndet och då de varje år görs på samma sätt visar resultatet utvecklingens riktning.

På nätet
http://www.rktl.fi/svenska/meddelanden/cirka_grasalar_raknades.html:
1. tabellen: Antalet gråsälar, som observerats av de olika länderna i respektive havsområden i Östersjön under räkningarna i månadsskiftet maj-juni 2010.
2. grafen: I räkningen observerade gråsälar på 2000-talet i hela Östersjön (blått) och av dem i finska vatten (grönt).

Kompletterande information från Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet:
Forskare Mervi Kunnasranta, tel. 040 532 9496
Chef för beståndsuppskattningen Pekka Helle, tel. 0400 399 166

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs