Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Isot järvet vaikuttavat säähän

Ilmatieteen laitos

Isot järvet vaikuttavat säähän

Tiedote.
Julkaistu: 18.11.2014 klo 08:26
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksessa on viime vuosina paljon tutkittu järvien vaikutusta säähän ja parannettu sitä, miten järvien vaikutus otetaan huomioon säämalleissa.

Järvet peittävät kymmenesosan Suomen pinta-alasta. Fennoskandian alueella sijaitsevat Euroopan suurimmat järvet Laatokka, Ääninen ja Vänern, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhtä suuri kuin kaikkien Suomen järvien yhteensä. Lähes kaikki Fennoskandian järvet jäätyvät talvisin. Järvien vaikutus säähän onkin suurimmillaan niiden jäätyessä ja sulaessa.

Laatokan vaikuttaa Suomenkin säihin
Hyvä esimerkki sään vaikutuksesta järviin saatiin tammikuussa 2012. Tuolloin Laatokka jäätyi kokonaan tammikuun lopussa, kun kylmä koillinen ilmavirtaus ja vahva korkeapaine ulottuivat lähes kolmen viikon ajan Suomen ja Venäjän Karjalaan. Ilmatieteen laitos ennusti Joensuuhun, Lappeenrantaan ja muualle kaakkoon kolmenkymmenen asteen paukkupakkasia, mutta pakkasta oli lopulta vain kymmenestä viiteentoista astetta. ”Syynä tähän oli se, että vielä osittain sulan Laatokan ylle syntyi pilviä, jotka liikkuivat tuulen mukana laajalle alueelle Kaakkois-Suomeen. Pilvi on kuin turkki, joka estää maanpinnan läheisen ilman säteilyjäähtymistä”, kuvailee tilannetta Ilmatieteen laitoksen tutkija Laura Rontu.

”Tutkimus tästä tapauksesta osoittaa, että Ilmatieteen laitoksen HIRLAM-säämalli osasi ennustaa sään hyvin jos se sai oikeaa tietoa Laatokan pinnan tilasta. Tällaisen tiedon voivat antaa säämallin parametrisoinnit, jotka perustuvat sen osana toimivaan järvimalliin. ”Tässä tapauksessa yhtä hyvän tuloksen antoivat satelliittihavainnot järven pintalämpötilasta, jotka tuotiin osaksi säämallin alkutilan kuvausta. Pilvien liikkeistä ja lämpötiloista mallissa kertoo  kanadalaisen kolleegamme HIRLAM-ennusteista laatima video”, Laura Rontu toteaa. 

Järvien pintalämpötilahavainnot paremmin mukaan säämalliin
Ilmatieteen laitos pyrkii parantamaan satelliiteista saatavien järvihavaintojen käyttöä säämallien alkutilana. Uuden menetelmän avulla järvien pintalämpötilahavainnot pääsevät paremmin vaikuttamaan sääennusteisiin.
Sää- ja ilmastomallit tarvitsevat tietoa järvien sijainnista ja syvyyksistä. Tämän tiedon tuo järvitiedon tietokanta, joka on rakennettu juuri ilmakehämalleja ajatellen. Tietokantaa on kehitetty Ilmatieteen laitoksen ja pietarilaisten tutkijoiden yhteistyönä. Maailman miljoonista järvistä vain osan syvyyksiä on mitattu. Tietokannan uudessa versiossa käytetään geologista menetelmää pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvensyvyyksien arviointiin silloin kun mitattua tietoa ei ole.

Sodankylän Orajärvellä on tehty kolmena talvena lämpötilamittauksia jääpoijun avulla. Poijun anturit mittaavat lämpötilan pystyjakaumaa vedessä, jäässä ja lumessa. Poijuhavaintoja on vertailtu satelliittimittauksiin sekä Ilmatieteen laitoksen termodynaamisen HIGHTSI-jäämallin tuloksiin. Jäämallin tuloksiin vaikuttaa eniten se, miten hyvää tietoa malli saa lumisateesta, säähavaintojen tai säämallin perusteella.
   

Lisätietoja:

Tutkija Laura Rontu, puh. 029 539 4134, laura.rontu@fmi.fi
Tutkija Bin Cheng, bin.cheng@fmi.fi
Tutkija Ekaterina Kurzeneva, ekaterina.kurzeneva@fmi.fi

http://www.tellusa.net/index.php/tellusa/index

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 050 530 3871, viestinta@fmi.fi

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs