Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Inarinjärven taimenkannan säätelystä hyviä tuloksia

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Inarinjärven taimenkannan säätelystä hyviä tuloksia

Tiedote.
Julkaistu: 20.12.2013 klo 14:09
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Inarinjärven järvitaimenkanta on vahva, koska kudulle pääsee riittävä määrä vanhoja taimenia. Inarinjärven kalatalousvelvoiteistutusten tuloksellisuutta tarkkaillaan jatkuvasti, ja tulosten perusteella annetaan suosituksia istutustoiminnan ja kalastuksen suuntaamiseksi.

Inarijärven taimenta on suojeltu jo pitkään kalastuksen säätelyn keinoin, ja tulokset ovat olleet erinomaisia vaikka alamitta on ollut 40–45 cm. Säätelyn ansiosta merkittävä osa taimenista saavuttaa sukukypsyyskoon, ja jokisuurauhoitusten avulla kutukaloja pääsee jokiin.

Inarijärven sukukypsät järvitaimenet ovat kookkaampia kuin samanikäiset ei-sukukypsät yksilöt. Istutetut taimenet saavuttavat sukukypsyyden kuusivuotiaina, hieman nopeammin kuin villit yksilöt. Sukukypsien taimenten osuus kasvaa Inarijärvessä merkittävästi, kun taimenet ovat seitsemänvuotiaita. Tuolloin taimen on keskimäärin 597 mm pitkä. Tässä mielessä tuoreen asetuksen mukainen 500 mm:n alamitta pohjoisimpaan Lappiin ei ole perusteltu, vaan sama 600 mm alamitta kuin muuallakin Suomessa sopisi Inarijärven taimenelle hyvin.

Istukkaat jäävät saaliiksi villejä nuorempina

Järvitaimen nousee kudulle Inarijärveen laskevaan Juutuajokeen varsin myöhään elokuussa. Kutuvaelluksen alkuvaiheessa enemmistö taimenista on villejä yksilöitä. Nousun huippu saavutetaan elokuun viimeisellä viikolla, minkä jälkeen viljelystä peräisin olevia taimenia nousee kudulle enemmän kuin villejä. Koska kalastus on sallittua elokuun loppuun asti, kohdistuu kalastus nykyisin pääosin villeihin taimeniin.

Istutetut järvitaimenet kalastetaan huomattavasti nuorempina kuin villit yksilöt. Ensimmäisen ja toisen järvivuoden taimenista noin 80 prosenttia on istukkaita, mutta sen jälkeen istukkaiden osuus vähenee voimakkaasti ja villien taimenten osuus vastaavasti lisääntyy. Tämä viittaa siihen, että istukkaat käyttäytyvät oleellisesti eri tavalla kuin villit taimenet ja joutuvat sen vuoksi pyydyksiin nopeammin. On mahdollista, että istukkaat ovat yksinkertaisesti varomattomampia kuin villit taimenet.

Inarijärven säännöstelyn takia pohjasiian, järvitaimenen ja nieriän saaliit laskivat voimakkaasti 1950- ja 1960-luvulla. Haittojen kompensoimiseksi valtiolle määrättiin istutusvelvoite, joka on kokonaismäärältään suurin Suomen sisävesissä. Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa on koottu yhteen yli 6 000 taimenen aineisto. Sen perusteella on kuvattu villien ja viljeltyjen järvitaimenten keskeisiä elinkiertopiirteitä, kuten vaelluspoikasikää, kasvua, sukukypsyysikää ja -kokoa sekä kutuvaelluksen ajoittumista. Vastaavaa tarkastelua ei ole koskaan aikaisemmin Suomessa tehty.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:

erikoistutkija Teuvo Niva, puh. 0295 327 470, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Julkaisu (pdf) 

 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: http://www.rktl.fi/,  s-posti: viestinta@rktl.fi 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs